Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen pääjohtaja Pekka Puska kiirehtii sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmän uudistamista, koska hänen mukaansa julkisen terveydenhuoltomme ongelmat kasautuvat nopeasti.
– Kymmenessä vuodessa, vuodesta 2000 vuoteen 2010, vuotuisten terveyskeskuslääkärillä käyntien määrä on vähentynyt noin 2 miljoonaa käyntiä. Pudotus on ollut 20 prosenttia. Samaan aikaan käyntien määrä yksityislääkärillä lisääntyi yli 10, ja työterveyslääkärillä yli 30 prosenttia, Puska kertoi valtakunnallisilla Terveydenhoitajapäivillä Tampereella.
Puskan mukaan julkisten terveyspalveluiden rapautuminen on eriarvoistanut terveydenhuoltoa. Suomessa tuloryhmien väliset erot lääkärissä käyntien määrissä ovat OECD-maiden epäoikeudenmukaisimmat, hän sanoi.
– Syy terveyskeskuslääkärien palvelujen supistumiseen on selvä: terveyskeskusten resurssipulan ja muiden ongelmien vuoksi lääkärit ovat siirtyneet sairaaloihin, työterveyshuoltoon ja yksityisiin firmoihin, usein ylikansallisten yritysten palvelukseen. Ne hyötyvät julkisen terveydenhuollon ahdingosta, kun ihmiset, joilla on varaa, käyttävät yksityisiä palveluja ja työssä olevat työterveyshuollon palveluja. Näitä molempia tuetaan lisäksi julkisilla sairausvakuutusvaroilla.
Puska sanoi kansalaisten haluavan tukeutua hyvään julkiseen terveydenhuoltoon. Lähes 90 prosenttia suomalaisista sanoo, että terveyspalvelujen pitäisi pääosin perustua julkiseen tuotantoon. Palveluja saavat ovat niihin yleensä myös tyytyväisiä.
Isompaan kokonaisuuteen
Puskan mukaan palvelujärjestelmän reformi on välttämätön, koska julkisen terveydenhuollon voimavarat eivät juuri kasva lähivuosina.
– THL ja monet asiantuntijat ovat esittäneet ratkaisuksi palvelujen järjestämisen ja rahoituksen kokonaisvastuun antamista riittävän suuren väestöpohjan alueelle, joita olisi enintään 15–20. Kullakin alueella yksi päättävä elin jakaisi kaikki julkiset voimavarat, myös sairausvakuutuksesta tulevat, tarkoituksenmukaisesti perus- ja erikoissairaanhoidon välillä, hän esitti malliksi.
Tämä Puskan tarkoituksenmukaisena pitämä kokonaisresurssien jako ja perus- ja erikoissairaanhoidon integraatio vahvistaisivat perusterveydenhuoltoa ja tukisivat terveyskeskusten työtä. Mahdollisuudet suuria kustannuksia aiheuttavien elintapasairauksien ehkäisyyn paranisivat. Lisäksi väestöryhmien ja alueiden välinen eriarvoistuminen saataisiin katkaistua.
– Epäilijöiden on hyvä muistaa, että nykyaikainen erikoissairaanhoito voidaan järjestää hyvin vain vähintään 200 000–400 000 väestöpohjalla. Ison alueen järjestämisvastuu ei tarkoita, etteivätkö itse palvelut voisi sijaita lähellä ihmistä. Esitetty reformi nimenomaan vahvistaisi terveyskeskuksia ja mahdollistaisi peruspalveluiden hajautetun järjestämisen. Rakenteiden uudistamisen lisäksi tarvitaan terveyskeskusten työn sisällöllistä kehittämistä muun muassa johtamisessa, töiden järjestelyssä, eri ammattien yhteistyössä ja tietojärjestelmissä.
uutiskirje 
