Valtio-opin professori Ilkka Ruostetsaari sanoo, että viimeaikaisessa konsulttikohun siivittämässä keskustelussa asiantuntijuus on joutunut huonoon valoon.
Valtarakenteiden asiantuntija Ruostetsaari arvioi, että nyt käytävä konsulttikeskustelu voi rapauttaa myös luottamusta asiantuntijoihin, vaikka suomalaiset ovat perinteisesti luottaneet asiantuntijoihin enemmän kuin poliitikkoihin. Osansa kritiikistä saavat myös konsulttiselvityksiä tilaavat virkamiehet ja poliitikot.
Ruostetsaari viittaa pääministeri Jyrki Kataisen tohtori Pekka Himaselta tilaamaan kalliiseen konsulttiapuun ja siitä nousseeseen keskusteluun. Sitä keskustelua media on jatkanut vielä juuri ilmestyneen Hanna Kuuselan ja Matti Ylösen kirjan Konsulttidemokratia. Miten valtiosta tehdään tyhmä ja tehoton innostamana.
Poliitikolla ja asiantuntijalla on selvä ero
Ruostetsaari sanoo, että asioita ei kuitenkaan saisi sekoittaa.
Asiantuntijoiden konsultointia pitää arvioida ja voi arvostellakin, mutta pitäisi ymmärtää asiantuntijan ja poliitikon tehtävän ero. Asiantuntija on aina oman alansa spesialisti, erityistiedon taitaja. Poliitikon taas pitää vetää linjaa, hallita kokonaisuuksia ja päättää niistä vastuullisesti.
– Ei hyvän poliitikon tarvitse olla kaikkien alojen erikoisasiantuntija, mutta hänellä pitää olla kokonaiskäsitys asioista. Hänen pitää tietää, mitä valintoja tehdään ja miksi. Asiantuntija-apuakaan käytettäessä poliitikko ei voi väistää vastuutaan.
”Hyvät päätökset perustuvat asiantuntijuuteen”
Ruostetsaari myöntää, että Suomessa päätöksenteon valmisteluun käytetään paljon asiantuntijoita, mikä väistämättä lisää asiantuntijavaltaa.
– Toisaalta hyvien päätösten täytyy perustua asiantuntijuuteen.
– On hyvä kysyä, missä määrin päätöksentekijät ovat riippuvaisia asiantuntijoista. On myös muistettava, että poliitikot ja virkamiehet tekevät jo asioiden valmisteluvaiheessa päätöksen sisältöön vaikuttavia ratkaisuja, kun linjataan, minkälaisia asiantuntijoita käytetään.
Varsinkin monimutkaisista yhteiskunnallisista asioista on olemassa paljon ristiriitaista asiantuntijuutta. Ristiriidat voivat perustua erilaisiin faktoihin, niiden erilaiseen tulkintoihin ja johtopäätöksiin.
– Mitä pulmallisempi tilanne, sitä enemmän pitää kuunnella erilaisia asiantuntijoita. Ristiriitaisuutta ei pidä pelätä vaan niiden perusteita pitää yrittää ymmärtää.
Kuntauudistuksessa kuultu huonosti asiantuntijoita
Poliitikot kätkeytyvät Ruostetsaaren mukaan joskus tahallaan asiantuntijoiden taakse.
– Esimerkiksi eduskunnassa lakiasioiden valmistelussa kuullaan paljon asiantuntijoita. Poliitikot osaavat strategisista ja taktisista syistä valita erilaisia asiantuntijoita tuekseen. Tarvittaessa he yrittävät vierittää päätösvastuutakin asiantuntijoille ja median avustuksella siinä usein onnistuvatkin.
Kuntauudistuksen valmistelua Ruostetsaari pitää esimerkkinä siitä, minkälainen sotku syntyy, kun ei käytetä alan asiantuntijoiden apua.
– Poliitikot ovat keskenään vetäneet omia linjojaan ja päättäneet, mitä kuntaremontissa tehdään. Julkisuudessakin esiintyneitä asiantuntijoita ei ole kuunneltu.
Asiantuntija ei poista poliitikon vastuuta
Ydinvoimapäätöksissä, esimerkiksi, on Ruostetsaaren mukaan kuunneltu myös paljon sellaisia asiantuntijoita, jotka ovat selkeästi tiettyjen eturyhmien edustajia.
– Kokonaiskuvaa muodostettaessa pitäisi ymmärtää tällaisten asiantuntijoiden tarkoitusperät.
– Suurissa yhteiskunnallisissa päätöksissä poliitikkojen pitää tehdä arvovalintoja, päättää, mitä asioita viedään eteenpäin ja edistetään. Siinä pitää konsultoida asiantuntijoita, mutta eettisistä ja moraalisista päätöksistä pitää itse kantaa vastuu.