Sosiaali- ja terveyspalvelujen rakennetta uudistamaan asetettujen selvitysmiesten yksimielisesti viikolla esittämä ehdotus maan jakamisesta 34 sote-alueeseen ei toteudukaan. Asian haltuunsa ottaneet hallituspuolueiden puheenjohtajat muuttivat päätöstä niin, että maa jaetaankin 20 alueeseen, jotka vastaavat erityissairaanhoidosta. Alueiden määrä vastaa lakkautuspäätöksen saaneiden sairaanhoitopiirien määrää.
Päätös on myös ratkaisu poliittiseen vääntöön mahdollistaessaan sen, että vastoin selvitysmiesten kantaa voivat jo 20 000-50 000 asukkaan kunnat vastata perusterveydenhuollosta.
Hallituksen tiedotteessa kuntien koot on jaettu kolmeen ryhmään: alle 20 000 asukkaan, vähintään noin 20 000-50 000, ja vähintään noin 50 000 asukkaan kuntiin.
Pääministeri Jyrki Katainen pitää ryhmäjaosta huolimatta kiinni siitä, että järjestelmä on kaksiportainen. Hän totesi Ylen uutisissa torstai-iltana, että se on pääsääntöisesti kaksi porrasta, mutta siellä missä vaaditaan tiivistä kuntayhteistyötä tehdään yhteistyötä.
Kataisen mukaan järjestelmässä on olennaista se, että jo nyt hajanaista erityissairaanhoidon rakennetta ei lähdetä pirstaloimaan. Hänestä on tärkeätä, että palvelun tuottaminen on jonkun hanskassa, ei hajautettuna useille järjestäjille.
Hallituksessa uskotaan käytännössä voimaan astuvan vastuukuntamallin kannustavan kuntaliitoksiin.
Perustuslakivaliokunnassa usein vieraileva professori Kaarlo Tuori on todennut, ettei malli, jossa yksi kunta päättää kaikkien kuntien puolesta, välttämättä ole sopusoinnussa perustuslain kanssa.
JHL: työsuhteet turvattava
Julkisten ja Hyvinvointialojen Liiton puheenjohtaja Jarkko Eloranta vaatii hallitukselta selkeitä linjauksia siitä, miten sosiaalipuolen lähipalvelut ja työntekijöiden työsuhde turvataan sosiaali- ja terveysalojen uudistuksissa.
– On hyvä, että palvelujen järjestämiseen tavoitellaan vahvoja hartioita, mutta samalla pelkona on, että sote-uudistusta mietitään liian vahvasti terveydenhuollon palvelujen keskittämisen näkökulmasta, Eloranta sanoo. Hänestä sairaanhoitopiirien aseman säilyttäminen on viesti siitä, että erityissairaanhoidon asema ”erityisenä” halutaan säilyttää, eikä perustason sote-palveluihin välttämättä riitä resursseja.
– Kansalaisten kannalta usein tärkeimpiä ovat sosiaalipuolen lähipalvelut kuten lasten päivähoito, kotipalvelut ja vanhuspalvelut sekä neuvola- ja neuvontapalvelut, joiden saatavuus on turvattava nimenomaan lähipalveluina.
– Uudistukset merkitsevät suuria työntekijöiden siirtoja peruskunnista uusien sote-alueiden palvelukseen. Siksi on erittäin tärkeää nopeasti säätää työntekijöille sama viiden vuoden muutosturva kuin tällä hetkellä on kuntien työntekijöillä kuntaliitoksissa. Samalla on päätettävä, että palkkojen harmonisointi toteutetaan viivyttelemättä, Eloranta vaatii.