Mekongjokea sivuhaaroineen pidetään heti Amazonin jälkeen maailman tärkeimpänä vesiväylänä, vaikka se on sekä pituudeltaan että vesimäärältään vasta maapallon kymmenenneksi suurin joki.
Kovaonninen joki on kärsinyt pitkistä sodista, joista viimeinen päättyi vapautusrintaman ja Pohjois-Vietnamin joukkojen tunkeutuessa Saigoniin vuonna 1975. Nyt Mekongin ekosysteemiä uhkaa laaja patoaminen.
Patohankkeita on kaikkiaan ainakin kolmetoista. Suurin ja eniten kiistoja herättänyt niistä on Xayaburin pato Laosissa, jonka rakentaminen lienee jo alkanut. Sen pelätään valmistuttuaan vaikuttavan tuhoisasti miljoonien kalastuksesta ja maanviljelyksestä elantonsa saavien ihmisten elämään.
Suomalaisia patohankkeissa
Kiinalla on kolme patoa jo valmiina joen yläjuoksulla. Kiina onkin suhtautunut nihkeästi alueen maiden yhteistoimintaan Mekongin vesistön kehittämiseksi.
Suomi on sotkeutunut patohankkeisiin kahdellakin tavalla ja joutunut kansalaisjärjestöjen syytösten kohteeksi.
Mekongilla on tärkeä asema Suomen kehitysyhteistyössä. Maamme rahoittaa MRC-jokikomissiota, jonka pitäisi koordinoida patohankkeita niin, että sopu säilyisi Vietnamin, Laosin, Thaimaan ja Kambodzhan välillä. Nyt Suomea syytetään liian lepsusta otteesta asiassa, johon voisi hyvin vaikuttaa.
Toinen seikka on se, että suomalainen suunnittelu- ja konsulttiyhtiö Pöyry teki Laosille selvityksen siitä, täyttääkö Xayaburin pato rakennusvaatimukset. Selvitys antoi mahdollisuuden töiden aloittamiselle, vaikka totesi samalla tietojen padon ympäristövaikutuksista olevan vielä puutteellisia.
Ulkoasianministeriö ja Pöyry ovat kiistäneet niihin kohdistuneet kansalaisjärjestöjen syytökset.
uutiskirje 
