Hallituksen kehysriihen alla työmarkkinajärjestöt yrittivät keskitettyä kokonaisratkaisua, jota tupoksi ei saanut sanoa. Sen kaatuminen ei ollut Paperiliiton sihteerille Sauli Kovaselle (vas.) yllätys.
– Todennäköisyys saada aikaan keskitetty tai yleensäkin sopimus tilanteessa, jossa sopimukset ovat vielä pitkään kiinni, on jo teknisestikin vaikea.
– Meilläkin on sopimus vielä vuoden voimassa ja monella muulla alalla vielä pidempään. Tilanteessa, jossa paineita ei ole, sopimuksen synnyttäminen on vaikeata.
Mikäli järkevä asetelma olisi syntynyt, ei Paperiliitolla olisi ollut mitään sitä vastaan.
– Mutta eivät liittokohtaiset ratkaisut mikään ongelma sinänsä ole. Viime kädessähän kaikki sopimukset ovat liittokohtaisia. Nyt ei vain yhteistä tahtotilaa syntynyt ja eniten sitä näytti puuttuvan EK:lta.
Mikäli keväällä olisi ryhdytty tekemään sopimusta, se olisi ollut Sauli Kovaselle se viimeinen. Nyt viimeiseksi jäi raamisopimus, sillä Kovanen täyttää 3. huhtikuuta 60 vuotta ja siirtyy eläkkeelle Paperiliiton kesäkuussa pidettävän liittokokouksen jälkeen.
Kurnutusta ja luottamusta
Sauli Kovasen mittava työura on ammattiyhdistysliikkeen pisimpiä. Nykyiseen Äänekoskeen kuuluvassa Sumiaisissa syntynyt Kovanen aloitti metallialalla, oli vajaan vuoden Ruotsissa, mutta tuli jo armeijan jälkeen vuonna 1974 töihin Äänekosken Paperitehtaalla. Siellä ura kesti vuoteen 1990 asti, josta ajasta vajaat 10 vuotta Kovanen toimi pääluottamusmiehenä.
Paperiliiton II puheenjohtajaksi Kovanen valittiin vuonna 1990 toukokuussa. Siitä lähtien hän on tehnyt samaa työtä Paperiliitossa vaihtuvin nimikkein. Kun vasemmistoliittolaiset menettivät vuonna 1993 määrävähemmistön, demarit alensivat voitontunnossaan Kovasen tittelin osastopäälliköksi.
Myöhemmin tilanne muuttui ja Kovanen sai työehtosopimusneuvottelukunnan varapuheenjohtajuuden ja kahdeksan vuotta sitten työttömyyskassan puheenjohtajuuden. Tittelikin vaihtui sihteeriksi. Kovasen mukaan nyt ryhmien välillä ei ole ongelmia. Tätä kuvastaa sekin, että kesän liittokokoukseen mennään sopuvaaleilla.
Kovasen mukaan pääluottamusmiestausta on ollut arvokasta liiton johtotehtävässä. Monessa asiassa on apua, kun tietää mitä työntekijä sorvin ääressä kokee ja miettii.
Lama vei ay-liikkeen puolustuskannalle
Ammattiyhdistysliikkeellä näytti vielä 1990-luvun alussa menevän hyvin, mutta sitten suuri lama muutti kaiken.
– Siihen asti oltiin sopimustoiminnassa saatu aikaan aina jonkinlaisia parannuksia, mutta sitten melkein kaikki leikattiin veitsellä poikki. Puhuttiin Sorsan sopimuksesta, joka olisi alentanut palkkoja. Se olisi ollut äärimmäisen iso henkinen muutos.
Sorsan sopimus olisi merkinnyt sisäistä devalvaatiota, mutta ay-liikkeen arvion mukaan se ei olisi riittänyt, vaan devalvaatio olisi silti tullut. Aloite kaatui pitkälti Metalliliiton ja Paperiliiton vastustukseen.
Suuresta lamasta ja osin siihen liittyvästä Neuvostoliiton luhistumisesta alkaen ay-liike on joutunut puolustuskannalle.
– Suurella pensselillä vetäen näin se on. Vaikka 1990-luvun puolenvälin jälkeen joitakin parannuksia saatu aikaan, niin puolustuskannalla on lamasta lähtien oltu.
Vuonna 2005 käytiin iso työtaistelu. Paperiliitto julisti kahden päivän lakon, jotta valtakunnansovittelija olisi tullut neuvotteluihin mukaan. Rakenteellisia muutoksia haluava työnantaja julisti työsulun, joka seitsemän viikkoa. Paperiliittolaisten rivit kuitenkin kestivät ja sopimuksen ainoat rakenteelliset muutokset koskivat juhlapyhien seisokkien poistamista.
”Rakennemuutos jatkuu”
Paperiteollisuuden suuri rakennemuutos alkoi työsulun jälkeen. Vuonna 2006 UPM pysäytti Voikkaan tehtaat. Se oli ensimmäinen lakkautettu kokonainen yksikkö. Sitä seurasivat Summan tehtaat, Kemijärven tehtaat, Kajaanin tehtaat, Jyväskylän tehtaat, Kaskisten tehtaat ja niin edelleen. Tälle rakennemuutokselle ei näytä loppua tulevan.
Kovasen mukaan rakennemuutos liittyy keskeisiltä osiltaan siihen, että Suomessa tuotettujen paperilajien kulutus on maailmalla alenemassa. Kartonkituotannossa tilanne on parempi muun muassa nettikaupassa tarvittavien pakkausjärjestelmien takia.
– Rakennusmuutos kyllä varmaan jossain määrin jatkuu. Toisaalta suomalaisissa metsissä kasvaa vuosittain sata miljoonaa mottia puuta ja kyllä se tavalla tai toisella jalostetaan.
Kovanen muistuttaa, että ay-liikettä tarvitaan. Hän toivoo nuoremman kaartin muistavan, että yksilöllisyys on ihan mukavaa, mutta vain ammattiyhdistysliikkeen rakenteet säilyttämällä voidaan puolustaa myös niitä, joilla ei juuri sinä hetkenä oikein hyvin mene.
Kovanen on toiminut myös politiikan puolella Äänekosken valtuustossa ja kaupunginhallituksessa vasemmistoliiton edustajana. Puolueen nykylinjaa hän ei halua moittia, mutta toivoisi siihen enemmän ”duunaripoliittista” näkemystä.
Liittokokouksen jälkeen eläkkeelle siirtyvä Sauli Kovanen aikoo ensin keskittyä mökkiremontointiin. Metsästys ja metsästyskoiraharrastus jatkuvat toki edelleen.
Syntymäpäivävastaanotto ke 3.4. klo 14–18 Paperiliiton toimistolla Helsingin Hakaniemessä (Paasivuorenkatu 4-6 A, 6.krs.).
lehti 