KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Kotimaa

Koivukylä – lähiöiden edelläkävijä

Suvi Hanste oli töissä kaupan kassalla. Sekaisin olevista ihmisistä huomasi, että huumelasti on saapunut.

Suvi Hanste oli töissä kaupan kassalla. Sekaisin olevista ihmisistä huomasi, että huumelasti on saapunut. Kuva: Jarmo Lintunen

40-vuotias Vantaan Koivukylä oli oman aikansa Jakomäki: kauhisteltu ongelmalähiö ja tutkimuskohde.

Pontus Purokuru
7.4.2013 12.00

Karaokebaarin ikkunan ohi kävelee kaksi maastohousuista miestä kaljojen kanssa. Vastapäisessä talossa majailee Takaisin elämään -niminen yhdistys.

– Tuossa talossa on leipäjono, josta kaverit hakivat opiskelijabudjetillaan ruokakasseja, kertoo Suvi Hanste.

Hanste asui Koivukylässä koko nuoruutensa, vuoteen 2002 asti. Hän myös työskenteli viisi vuotta lähiön ostoskeskuksen Spar-kaupassa.

– Kaupan kassalla näki huumeidenkäyttäjät, sekakäyttäjät, ja miten perheenäidit alkoholisoituu. Siinä huomasi hyvin, milloin on saapunut joku huumelasti, kun ihmiset alkoi olla sekaisin.

Optimoitu betonilähiö

Kun Koivukylää rakennettiin 1970-luvun alussa, tarkoituksena oli tehdä “kompaktikaupungista kontaktikaupunki”, jossa ihmiset tapaavat toisensa koivujen reunustamilla puistobulevardeilla.

Ei tullut puita eikä bulevardeja, tuli tietokoneilla optimoitu betonilähiö.

Korkea ja tiivis elementteihin perustuva kerrostalorakentaminen oli halpaa ja muodikasta. Ajateltiin, että tiivis alue tarkoittaa suurta väestömäärää ja runsaita palveluita. Vantaa myös halusi kilpailla väestönkasvusta Helsingin kanssa.

Kunta takasi suurille rakennusyrityksille yksinoikeuden kaavoitettuihin alueisiin. Rakennusliikkeet puolestaan sitoutuivat rakentamaan kunnallistekniikan ja muun asuinympäristön veloituksetta. Kustannukset siirrettiin asukkaille asuntojen hinnoissa.

Kunta ja rakentajat hyötyivät diilistä, eikä kukaan kysynyt asukkaiden mielipidettä. Talot rakennettiin betonikuilujen reunustamiksi torneiksi, joihin “varastoitiin” maalta muuttavia ihmisiä. Rakennuslaatu oli usein huonoa.

“Onnettomien ihmisten kylä”

Kymmenen vuotta Koivukylän rakentamisen jälkeen – 1980-luvun alussa – Vantaan lähiöiden asukkaat olivat kyselyissä pääosin tyytyväisiä asuinalueisiinsa.

Koivukyläkään ei ollut mikään slummi, vaan kyse oli “tavallisista nuorista palkkatyöläisistä tavallisessa uudessa asumalähiössä”, kuten sosiologi Matti Kortteinen kirjoitti klassikoksi nousseessa Koivukylä-tutkimuksessaan Lähiö (1982).

Tavallisuus ja enemmistön tyytyväisyys eivät tarkoittaneet ongelmien puutetta. Ympäristö koettiin ankeaksi ja tylsäksi.

– Eihän täällä muuta voi ku juoda kaljaa ja kävellä, sanoo sairaseläkeläinen Kortteisen kirjassa.

Kortteisen haastattelema kotirouva oli kysynyt rakennuttajalta, miksi kerrostalon piha on niin ahdas ja pimeä.

– Jos se ei ois semmonen ni eihä teillä olis varaa siellä asua, grynderi oli vastannut.

Tutkimusta seuranneesta mediakuhinasta jäi elämään slogan, jonka mukaan Koivukylä on “onnettomien ihmisten lähiö”.

Ympäristö muutti kaiken

Kortteisen tutkimuksen mukaan Koivukylän suurin ongelma oli köyhän ja ahtaan asuinympäristön tuottama sosiaalinen elämä, joka oli ydinperhekeskeistä. Perheet vertailivat ja kyttäsivät toisiaan.

Lähiöt synnyttivät lisäksi välinpitämättömyyden normin: jokaisen tuli pitää huolta omista asioistaan. Itä-Suomen maaseudulta muuttaneille työläisille tämä oli uutta.

Uusiksi menivät myös sukupuoliroolit. Molemmat vanhemmat kävivät töissä, mutta kotielämä jäi naisten harteille, kun miehet potivat sohvalla turhuuden ja tarpeettomuuden kokemuksiaan.

Asumisen eriarvoisuus, perhekeskeisyys ja elämän yksityisyys tuottivat tilanteen, jossa tyytymättömyys ympäristöön ei johtanut poliittiseen toimintaan, vaan suureen halukkuuteen muuttaa pois alueelta.

Hanste on siitä samaa mieltä Kortteisen lähiötutkimuksen kanssa, että parhaiten lähiöissä viihtyvät lapsiperheet. Muille alue on ankeampi.

Mitä lähiölapsuudesta jäi lopulta käteen?

– Se, ettei ole ihan lintukodossa kasvanut. Että on nähnyt kaiken näköistä meininkiä. Ei ole tullut sellaista, että jotkut ihmiset olisivat huonompia.

Laajempi juttu Koivukylästä ilmestyi Kansan Uutisten Viikkolehdessä perjantaina 5. huhtikuuta.

ILMOITUS
ILMOITUS
ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Ulkoministeriön kansliapäällikkö Jukka Salovaara, liikenne- ja viestintäministeriön kansliapäällikkö Minna Kivimäki, valtiovarainministeriön kansliapäällikkö Juha Majanen ja opetus- ja kulttuuriministeriön kansliapäällikkö Anita Lehikoinen (oik.) esittelivät Mahdollisuudet Suomelle -asiakirjaa Helsingissä.

”Taloudellinen eriarvoisuus vaikuttaa merkittävällä tavalla elinikään” – Kansliapäälliköt painottavat puheenvuorossaan eriarvoisuuden ennaltaehkäisyä

Jussi Saramo

Kohti perustuloa? Nyt voi allekirjoittaa vetoomuksen

Teollisuusliiton ensimmäinen varapuheenjohtaja Turja Lehtonen sanoi elokuussa KU:lle, että edessä on poikkeuksellisen vaikea neuvottelukierros.

Työtaistelut avasivat Teollisuusliiton neuvottelupöydän lukon – ”Näillä työtaisteluilla oli valtava merkitys, että saimme tämän homman liikkeelle”

Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto (vas.) ja Turja Lehtonen kertoivat tiedotustilaisuudessa hyväksytyistä esityksistä,

Sopu syntyi, Teollisuusliiton pitkät neuvottelut päättyivät kahden vuoden sopimukseen – ”Pöydässä oli muitakin mukana”

Uusimmat

Ulkoministeriön kansliapäällikkö Jukka Salovaara, liikenne- ja viestintäministeriön kansliapäällikkö Minna Kivimäki, valtiovarainministeriön kansliapäällikkö Juha Majanen ja opetus- ja kulttuuriministeriön kansliapäällikkö Anita Lehikoinen (oik.) esittelivät Mahdollisuudet Suomelle -asiakirjaa Helsingissä.

”Taloudellinen eriarvoisuus vaikuttaa merkittävällä tavalla elinikään” – Kansliapäälliköt painottavat puheenvuorossaan eriarvoisuuden ennaltaehkäisyä

Jussi Saramo

Kohti perustuloa? Nyt voi allekirjoittaa vetoomuksen

Maailman peltomaita uhkaa laaja huonontuminen.

Kolmasosa maailman viljelymaasta on heikentynyt entisestään – multatohtorit levittävät tietoa maaperän hyvinvoinnista

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Sopu syntyi, Teollisuusliiton pitkät neuvottelut päättyivät kahden vuoden sopimukseen – ”Pöydässä oli muitakin mukana”

 
02

Hallitus lupasi kääntävänsä politiikan suunnan – Pysyviä parannuksia on tehty, mutta vasemmiston pitää silti vaatia enemmän

 
03

Lakot alkoivat ja lisää tulee, koska työnantajat eivät ole valmiita sopimaan

 
04

Kokoomuksen indeksijarru kasvattaisi eläkeläisköyhyyttä ja tuloeroja, varoittaa Eläkeläiset ry

 
05

Julma H räppää unohdettujen todellisuudesta: ”Ei kukaan kuuntele niitä, ei ketään kiinnosta”

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Työtaistelut avasivat Teollisuusliiton neuvottelupöydän lukon – ”Näillä työtaisteluilla oli valtava merkitys, että saimme tämän homman liikkeelle”

06.02.2023

Häikäilemätön nainen on uusi trendi pohjoismaisissa dekkareissa – Jeanette Bergenstavin esikoinen toimii siinä puolittain

05.02.2023

Sopu syntyi, Teollisuusliiton pitkät neuvottelut päättyivät kahden vuoden sopimukseen – ”Pöydässä oli muitakin mukana”

05.02.2023

Meksikon kaasuvuodoille ei näy loppua

05.02.2023

Lapsiköyhyyden pitkät jäljet näkyvät – ”Eniten hyötyä olisi arjen tukemisesta”

05.02.2023

Sunnuntaivieras: Huolipuhe on vallankäyttöä

05.02.2023

Vaalipiirianalyysi: Kansanedustajan paikka vasemmistoliitolle Kaakkois-Suomessa on kevään vaaleissa epätodennäköistä, vaan ei mahdotonta

05.02.2023

Maksuton korkeakoulutus: missä mennään? – ”On syytä pelätä, että lukuvuosimaksut saattavat ilmestyä suomalaisiin korkeakouluihin hyvinkin äkillisesti”

04.02.2023

Liian vähän liian myöhään – millainen maailma on vuonna 2050?

04.02.2023

Uusimmat podcastit

KU:n Kaikki Uusiksi -podcastissa kahden jakson viikko!

03.02.2023

KU:n Kaikki Uusiksi -podcastissa keskusteltiin vasemmiston tulevaisuudesta ja tulevaisuuden vasemmistosta

30.01.2023

Kaikki Uusiksi-podcastissa fiilistellään viikonlopun Vasemmistoristeilyä ja puntaroidaan eduskuntavaalien asetelmia

13.01.2023
ILMOITUS
ILMOITUS

KU logo



  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Digilehden tai näköislehden aktiivinen tilaaja! Tunnuksesi on siirretty uuteen järjestelmään. Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään