Kansanedustaja Jari Myllykoski (vas.) nostaa uuden biopolttoainelain valmistelussa esiin mäntyöljyn. Hän pitää tärkeänä, että uudessa laissa mäntyöljy määritellään selkeästi tuotteeksi eikä jätteeksi tai tähteeksi.
Mäntyöljy on selluteollisuuden sivuvirrasta kemiallisesti erotettava raaka-aine. Sen tuotanto on rajallista ja käyttömahdollisuudet monipuoliset niin kemianteollisuudessa kuin biopolttoaineen tuotannossa.
Hallituksen esitys laiksi biopolttoaineista ja bionesteistä käsitellään eduskunnassa kevään aikana.
Mäntyöljyn luokittelu jätteeksi tai tähteeksi olisi Myllykosken mielestä keinotekoista, sillä sitä on hyödynnetty suomalaisessa teollisuudessa jo vuosikymmeniä. Siitä jalostetaan muun muassa maaleja, liimoja, kosmetiikkaa ja painovärejä. Monet näistä tuotteista suuntautuvat vientiin ja mäntyöljyn jalostamot Raumalla ja Oulussa ovat alueillaan merkittäviä työllistäjiä, veronmaksajia ja investoijia. Mäntyöljyn jalostaminen on kannattavaa liiketoimintaa, eikä vaadi yhteiskunnan tukia, kuten EU:n biokiintiöihin perustuvaa kaksoislaskentaa.
Myllykoski näkee korkean jalostusarvon tuotteet suomalaisen teollisuuden vahvuuksiksi.
– Arvokas raaka-aine on tarkoituksenmukaista käyttää jalostusarvoltaan korkeisiin tuotteisiin, hän painottaa.
Taustalla on se, että jos mäntyöljy määritellään jätteeksi, sen käyttö biodieselinä on erityisen kannattavaa, koska se voidaan silloin laskea kahteen kertaan uusiutuvaksi. Mäntyöljyä muuhun tarkoitukseen tuottavat tahot taas pitävät sitä turhan korkeasti jalostettuna biodiesel-käyttöön ja arvioivat, että jätemäärittely manipuloisi hinnoittelua.
uutiskirje 
