KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Kulttuuri

Yhteislaitumiemme tuhoutumisen murhenäytelmä

Kuva: lwpkommunikacio/CC BY 2.0

Ilmaa ja vettä ympärillämme ei voi aidata. Miten julkinen tila, modernin maailman yhteislaidun, voidaan aidata yksityisiltä rahanahnehtijoilta?

Juha Drufva
11.5.2013 14.55
Fediverse-instanssi:

Kirkuvanväriset seinien kokoiset mainokset, liikenteen meteli, tavarataloissa ja muissa julkisissa tiloissa pauhaava musiikki ja mainospuhe ovat ympäristösaastetta, yhteislaitumien likaamista ja tuhoamista.

Kun liituraitapukuisia finanssineroja kiidätetään lentokentältä toiselle ääntä nopeammilla jumbojäteillä, jokaista lennätettävää kohden perkeleellisestä melusta joutuu kärsimään vähintään 50 000 maanpinnalla tallaajaa.

Yhdysvaltalainen biologi ja yhteiskuntafilosofi Garret Hardin (1915–2003) kirjoitti laajaa huomiota herättäneen kirjoituksensa Yhteislaidunten tragedia vuonna 1968. Se julkaistiin arvovaltaisessa Science-lehdessä.

Ihmislaji seisoo tai kaatuu luonnonvarojen mukana.

Hänen lähtökohtansa on yksinkertaisen selkeä: Ihmislaji seisoo tai kaatuu luonnonvarojen mukana. Mitä enemmän jakajia, sitä vähemmän jaettavaa. Yhteislaidunten tragedian suomenkielinen nimi on Kiista yhteismaista.

Nälkäisten suiden määrä kasvaa

Tragedian, murhenäytelmän ytimessä ei Hardinin mukaan ole niinkään asioiden onneton tila, vaan asioiden armoton kehittyminen ja tapahtumien väistämisyritysten mahdottomuus.

Kirjoituksen ilmestymisen jälkeen maailman väestömäärä on kaksinkertaistunut 3,5 miljardista seitsemään miljardiin.

Kun maailman väestömäärä ylitti kolme miljardia vuonna 1960, kokonaisuutena ottaen ihmiskunnan elintaso oli vuoden 1900 tasoa alempana. Tuolloin ilmiötä kutsuttiin ”kasautuvan eriarvoisuuden laiksi”.

Ruotsalainen kansantaloustieteilijä Gunnar Myrdal (1898–1987) huomauttikin, että länsimaisten rikkaiden yhteiskuntien saavuttaman korkean elintason seurauksena tavaroiden ja palvelusten jakelun epätasaisuus pitkällä aikavälillä pikemminkin maailmanlaajuisesti korostui kuin vähentyi.

Nyt kun rikkaiksi kutsutuissa teollisuusmaissa näyttäisi olevan kasautuvien ympäristöongelmien lisäksi enemmän velkaa kuin maksukykyä, tarvitaan melkoisen valoisaa huumorintajua kääntämään ongelmat myönteisiksi tulevaisuuden mahdollisuuksiksi.

Joka ainut päivä maailmaan syntyy Tampereen kaupungin asukasmäärän verran uusia nälkäisiä suita ruokittavaksi.

Vapautemme arvioitava uudelleen

Hardinin lähtökohtana on, että meidän on arvioitava yksilöllisiä vapauksiamme uudelleen nähdäksemme, mitä niistä voidaan perustellusti puolustaa.

Väestöongelmaa ei voida ratkaista teknisesti. Sen ratkaisun avaimet ovat inhimillisissä arvoissa ja moraalikäsityksissä.

Voidaanko esimerkiksi itsehillintää edistää lainsäädännöllä mielihaluja tehtailevan addiktioteollisuuden valtakautena, jolloin pelkästään EU-maissa käytetään vuosittain mainontaan kolme kertaa Suomen valtion vuosibudjetin verran eli 150 miljardia euroa?

Hardinin mukaan itsehillintää voidaan tuottaa pakottein. Verotus on hyvä pakottava keino:

”Keskustoihin ostoksille tulevia kannustetaan käyttämään parkkitilaa kohtuullisesti pystyttämällä esimerkiksi pysäköintimittareita tai keräämällä ruuhkamaksuja. Kansalaisia ei siis varsinaisesti kielletä pysäköimästä, ja usein pysäköintitilaa saa jopa käyttää niin pitkään kuin haluaa – mutta mitä pitempään pysäköi, sitä kalliimmaksi se käy. Ei siis aseteta kieltoja, vaan tarkasti painotettuja vaihtoehtoja.”

Hardin ehdottaa ainoastaan sellaista keskinäistä pakottamista, josta sopii pakottamisen kohteeksi joutuvien ihmisten enemmistö.

Yhteisesti sovitut toimintaamme ohjaavat pakotteet saattavat pelastaa meidät tuhoutuvien yhteislaiduntemme kauhuilta.

Kun ihmiset sopivat yhdessä laeista, jotka kieltävät rosvoamisen, ihmiset eivät menetä vapauttaan vaan heistä tulee vapaampia.

Kirjan toimittajien lisäksi Thomas Wallgren ja Marita Laukkanen kommentoivat Hardinin 44 vuoden takaisen kirjoituksen ajankohtaisuutta. Kiista yhteismaista on ensimmäinen Hardinilta suomennettu teksti.

Veikko Huovista mukaillen voisi todeta, että taas on maailman koira puraissut yhden suomennetun klassikon verran. Puremajälki kirvelee, onneksi!

Simo Kyllönen, Juhana Lemetti, Niko Noponen & Markku Oksanen (toim.): Kiista yhteismaista – Garret Hardin ja selviytymisen politiikka. Eurooppalaisen filosofian seura 2011.

ILMOITUS
ILMOITUS
Fediverse-instanssi:
ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Markku Ropposen Kuhalat ovat harvinainen tapaus: sarja vain paranee vanhetessaan.

Kuhalan aina vain surrealistisemmat seikkailut aiheuttavat naurunpyrskähdyksiä Markku Ropposen uusimmassa teoksessa

Antonio Negri (vas.) ja Michael Hardt vuonna 2013.

Väen ja Imperiumin filosofi Antonio Negri – Joulukuussa kuolleen filosofin perintö tulee vaikuttamaan yhteiskunnallisiin liikkeisiin vielä pitkään

Uhkaava kansikuva ei täysin vastaa Mustan linnun tarinaa.

Frida Skybäckin ihmissuhdedekkari Musta lintu osoittaa, että jännitys on tiheämpää ilman väkivaltaa

Vladimir Putinin valtakauden alusta tulee vuoden lopulla kuluneeksi 25 vuotta. Sinä aikana Venäjälle on luotu fasistisella kasvatustyöllä Hitlerjugendin kaltainen uusi sukupolvi.

Vaikka Putinista joskus päästään, fasismista Venäjällä ehkä ei, koska Z-sukupolvea on aivopesty siihen yli 20 vuotta

Uusimmat

– Uudet ja parhaat ideat yhteiskunnassa eivät synny parlamenteissa, sanoo Li Andersson.

Li Andersson uuden ajatuspajan johtoon – Luvassa vasemmiston ratkaisuja turvallisuuspolitiikkaan ja ekologiseen siirtymään

Kansanedustaja Timo Furuholm

Timo Furuholm hakee jatkokautta eduskuntaan – Tavoitteena pysäyttää hyvinvointivaltion heikentäminen

Perinnöt jakavat ihmisiä ja alueita – ”Onhan se vähän niin kuin lottoa”

Minja Koskela

Suomen asevelvollisuuden kustannukset pitäisi laskea Naton menoihin, sanoo Minja Koskela

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Huumeiden viihdekäyttö räjähti käsiin – asiantuntijan mukaan monikaan ei tiedä, mitä tekee

 
02

Suomi on miehitetty maa, kirjoittaa vasemmiston ex-kansanedustaja Markus Mustajärvi

 
03

”Suomessa tehdään kengännauhabudjetilla teknisesti Hollywood-tasoista elokuvaa”

 
04

Raidin kaltaista rikossarjaa ei voisi enää esittää – kaikki repisivät pelihousunsa

 
05

Tutkijat: Geneettinen monimuotoisuus on brasilialaisten pitkäikäisyyden salaisuus

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Uusi raportti varoittaa velkajarrun vaaroista –  ”Uhkana on, että sopeutukset luovat noidankehän”

09.04.2026

Yle: Vasemmistoliiton kannatus 11,3 prosenttia – KU:n toimitus analysoi puolueiden kannatusta

09.04.2026

Syke: Suomalaiset toivovat päättäjiltä vaikuttavampia ilmastotekoja – tavoitteista pidettävä kiinni

09.04.2026

Furuholm vaatii asehankintojen ihmisoikeusarviointia ja jätti eriävän mielipiteen puolustusvaliokunnassa

08.04.2026

”Oikeistohallituksen epäonnistuneen talouspolitiikan jäljet ovat rumat” – Vasemmistoliitto, vihreät ja demarit jättivät välikysymyksen köyhyyskriisistä

08.04.2026

Näin KU kertoi vuonna 2023, miten valtiovarainministeriöstä tuli talouskeskustelua ohjaava superministeriö

08.04.2026

Huumeiden viihdekäyttö räjähti käsiin – asiantuntijan mukaan monikaan ei tiedä, mitä tekee

07.04.2026

Neljä tarinaa maanpaosta – Myanmarin vastarinta kukoistaa Thaimaassa

06.04.2026

Tutkijat: Geneettinen monimuotoisuus on brasilialaisten pitkäikäisyyden salaisuus

05.04.2026

Poskettoman hyvä ”påskekrim” Huuto syntyi kahden norjalaisen dekkariveteraanin yhteistyönä

04.04.2026

Reilu kauppa rahoittaa koteja ja terveydenhoitoa El Salvadorin kahviviljelmillä

04.04.2026

Yhteisöradiot antavat kullanarvoisia neuvoja ilmastonmuutoksen kanssa kamppaileville tansanialaisille

03.04.2026

”Suomessa tehdään kengännauhabudjetilla teknisesti Hollywood-tasoista elokuvaa”

03.04.2026

Nicaraguan maanpaossa elävien journalistien mahdollisuudet kapenevat entisestään

02.04.2026
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Energiapolitiikka on myös turvallisuuspolitiikkaa

23.03.2026

Momentum on nyt – Suomi ei saa jäädä sivuraiteelle

17.02.2026

Naisten keho ei kuulu kulttuurisotaan

22.12.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset