KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Kulttuuri

Yhteislaitumiemme tuhoutumisen murhenäytelmä

Kuva: lwpkommunikacio/CC BY 2.0

Ilmaa ja vettä ympärillämme ei voi aidata. Miten julkinen tila, modernin maailman yhteislaidun, voidaan aidata yksityisiltä rahanahnehtijoilta?

Juha Drufva
11.5.2013 14.55

Kirkuvanväriset seinien kokoiset mainokset, liikenteen meteli, tavarataloissa ja muissa julkisissa tiloissa pauhaava musiikki ja mainospuhe ovat ympäristösaastetta, yhteislaitumien likaamista ja tuhoamista.

Kun liituraitapukuisia finanssineroja kiidätetään lentokentältä toiselle ääntä nopeammilla jumbojäteillä, jokaista lennätettävää kohden perkeleellisestä melusta joutuu kärsimään vähintään 50 000 maanpinnalla tallaajaa.

Yhdysvaltalainen biologi ja yhteiskuntafilosofi Garret Hardin (1915–2003) kirjoitti laajaa huomiota herättäneen kirjoituksensa Yhteislaidunten tragedia vuonna 1968. Se julkaistiin arvovaltaisessa Science-lehdessä.

Ihmislaji seisoo tai kaatuu luonnonvarojen mukana.

Hänen lähtökohtansa on yksinkertaisen selkeä: Ihmislaji seisoo tai kaatuu luonnonvarojen mukana. Mitä enemmän jakajia, sitä vähemmän jaettavaa. Yhteislaidunten tragedian suomenkielinen nimi on Kiista yhteismaista.

Nälkäisten suiden määrä kasvaa

Tragedian, murhenäytelmän ytimessä ei Hardinin mukaan ole niinkään asioiden onneton tila, vaan asioiden armoton kehittyminen ja tapahtumien väistämisyritysten mahdottomuus.

Kirjoituksen ilmestymisen jälkeen maailman väestömäärä on kaksinkertaistunut 3,5 miljardista seitsemään miljardiin.

Kun maailman väestömäärä ylitti kolme miljardia vuonna 1960, kokonaisuutena ottaen ihmiskunnan elintaso oli vuoden 1900 tasoa alempana. Tuolloin ilmiötä kutsuttiin ”kasautuvan eriarvoisuuden laiksi”.

Ruotsalainen kansantaloustieteilijä Gunnar Myrdal (1898–1987) huomauttikin, että länsimaisten rikkaiden yhteiskuntien saavuttaman korkean elintason seurauksena tavaroiden ja palvelusten jakelun epätasaisuus pitkällä aikavälillä pikemminkin maailmanlaajuisesti korostui kuin vähentyi.

Nyt kun rikkaiksi kutsutuissa teollisuusmaissa näyttäisi olevan kasautuvien ympäristöongelmien lisäksi enemmän velkaa kuin maksukykyä, tarvitaan melkoisen valoisaa huumorintajua kääntämään ongelmat myönteisiksi tulevaisuuden mahdollisuuksiksi.

Joka ainut päivä maailmaan syntyy Tampereen kaupungin asukasmäärän verran uusia nälkäisiä suita ruokittavaksi.

Vapautemme arvioitava uudelleen

Hardinin lähtökohtana on, että meidän on arvioitava yksilöllisiä vapauksiamme uudelleen nähdäksemme, mitä niistä voidaan perustellusti puolustaa.

Väestöongelmaa ei voida ratkaista teknisesti. Sen ratkaisun avaimet ovat inhimillisissä arvoissa ja moraalikäsityksissä.

Voidaanko esimerkiksi itsehillintää edistää lainsäädännöllä mielihaluja tehtailevan addiktioteollisuuden valtakautena, jolloin pelkästään EU-maissa käytetään vuosittain mainontaan kolme kertaa Suomen valtion vuosibudjetin verran eli 150 miljardia euroa?

Hardinin mukaan itsehillintää voidaan tuottaa pakottein. Verotus on hyvä pakottava keino:

”Keskustoihin ostoksille tulevia kannustetaan käyttämään parkkitilaa kohtuullisesti pystyttämällä esimerkiksi pysäköintimittareita tai keräämällä ruuhkamaksuja. Kansalaisia ei siis varsinaisesti kielletä pysäköimästä, ja usein pysäköintitilaa saa jopa käyttää niin pitkään kuin haluaa – mutta mitä pitempään pysäköi, sitä kalliimmaksi se käy. Ei siis aseteta kieltoja, vaan tarkasti painotettuja vaihtoehtoja.”

Hardin ehdottaa ainoastaan sellaista keskinäistä pakottamista, josta sopii pakottamisen kohteeksi joutuvien ihmisten enemmistö.

Yhteisesti sovitut toimintaamme ohjaavat pakotteet saattavat pelastaa meidät tuhoutuvien yhteislaiduntemme kauhuilta.

Kun ihmiset sopivat yhdessä laeista, jotka kieltävät rosvoamisen, ihmiset eivät menetä vapauttaan vaan heistä tulee vapaampia.

Kirjan toimittajien lisäksi Thomas Wallgren ja Marita Laukkanen kommentoivat Hardinin 44 vuoden takaisen kirjoituksen ajankohtaisuutta. Kiista yhteismaista on ensimmäinen Hardinilta suomennettu teksti.

Veikko Huovista mukaillen voisi todeta, että taas on maailman koira puraissut yhden suomennetun klassikon verran. Puremajälki kirvelee, onneksi!

Simo Kyllönen, Juhana Lemetti, Niko Noponen & Markku Oksanen (toim.): Kiista yhteismaista – Garret Hardin ja selviytymisen politiikka. Eurooppalaisen filosofian seura 2011.

ILMOITUS
ILMOITUS
ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Markku Ropposen Kuhalat ovat harvinainen tapaus: sarja vain paranee vanhetessaan.

Kuhalan aina vain surrealistisemmat seikkailut aiheuttavat naurunpyrskähdyksiä Markku Ropposen uusimmassa teoksessa

Antonio Negri (vas.) ja Michael Hardt vuonna 2013.

Väen ja Imperiumin filosofi Antonio Negri – Joulukuussa kuolleen filosofin perintö tulee vaikuttamaan yhteiskunnallisiin liikkeisiin vielä pitkään

Uhkaava kansikuva ei täysin vastaa Mustan linnun tarinaa.

Frida Skybäckin ihmissuhdedekkari Musta lintu osoittaa, että jännitys on tiheämpää ilman väkivaltaa

Vladimir Putinin valtakauden alusta tulee vuoden lopulla kuluneeksi 25 vuotta. Sinä aikana Venäjälle on luotu fasistisella kasvatustyöllä Hitlerjugendin kaltainen uusi sukupolvi.

Vaikka Putinista joskus päästään, fasismista Venäjällä ehkä ei, koska Z-sukupolvea on aivopesty siihen yli 20 vuotta

Uusimmat

Veikka Lahtinen

Linnan juhlien katsominen teki pahaa

Hongkongilaiset nuoret katselivat tulipalossa mustuneita tornitaloja Tai Pon lähiössä joulukuun alussa.

Kiina kiristi otettaan Hongkongista

Bapi Mondal ja vaimonsa Shanti. Ilmastonmuutos on pakottanut pariskunnan hylkäämään perinteiset elinkeinonsa Sundarbansin mangroverannikolla ja muuttamaan tehdastöihin Bangaloreen.

Sundarbansin kansanviisaus katoaa nuorison vaeltaessa kylistä kaupunkeihin

Entinen varapuhemies, kansanedustaja Juho Eerola julkaisi somessa kuvan, jossa irvistää ja venyttää silmiään.

Orpon uusin nollatoleranssi rasismille täytti äsken kolme kuukautta, pian nähdään, oliko se tälläkin kertaa pelkkää sanahelinää

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Hallitus vie 50000 työttömältä kuntouttavan työtoiminnan 1,6 miljoonan säästön takia

 
02

Köyhiltä leikataan samaan aikaan, kun jopa 17 miljoonaa euroa lisätään byrokratian pyörittämiseen

 
03

Taloutta on potkittu liikkeelle 15 vuotta yritysten vero- ja maksuhelpotuksilla, ainoa tulos on osinkojen kasvu

 
04

Useita hallituksen köyhyyttä lisääviä esityksiä loppusuoralla eduskunnassa

 
05

Furuholm Orpolle toimeentulotuen leikkauksesta: Eikö teitä hävetä?

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Asekauppa Israelin kanssa lopetettava, vaativat Koskela ja Honkasalo

12.12.2025

Nälkä vähenee Latinalaisessa Amerikassa ja lisääntyy Afrikassa

12.12.2025

Useita hallituksen köyhyyttä lisääviä esityksiä loppusuoralla eduskunnassa

12.12.2025

Kansainvälisille opiskelijoille lupaillaan liikaa: Jopa 40 prosenttia päätyy leipäjonoon

12.12.2025

”Joka päivä tulee lisää perheitä, jotka eivät selviä ilman apua” – Pelastusarmeijan joulupadat kaduille maanantaina

12.12.2025

Mai Kivelä: Valtion pyydettävä anteeksi saamelaisilta

12.12.2025

Kontula vastustaa tiedustelulakien ”palomuurisääntelyn” heikennyksiä

12.12.2025

Vapaaehtoiset suojelevat Bangladeshin viimeisiä villejä norsuja

12.12.2025

Matka syrjäiseltä saarelta mammografiaan on monelle naiselle liian pitkä

12.12.2025

”Julma epädemokraattinen prosessi”

12.12.2025

Parhaat ilmastoratkaisut kootaan ratkaisujen aittaan

11.12.2025

Miss Suomi -organisaatio pystyy siihen, mihin pääministeri Petteri Orpo ei

11.12.2025

Sota vei miljoonilta syyrialaislapsilta mahdollisuuden käydä koulua

11.12.2025

Putin ja Trump jakavat saman äärioikeistolaisen ideologian, Li Andersson sanoo ranskalaislehdessä

11.12.2025
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Eurooppa on digitaalisesti riippuvainen

24.11.2025

Velkajarru sementoi kurjistamisen tien

15.10.2025

On aika keskustella siitä, mitä tapahtuu Palestiinan valtion tunnustamisen jälkeen

26.09.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään