Nuorison työttömyys on vuoden aikana pahentunut myös Suomessa, vaikka meillä ei – onneksi – ollakaan eteläisen Euroopan maiden tasolla.
Vuoden alusta voimaan tulleen nuorisotakuun vaikutus on alkanut näkyä tämän vuoden luvuissa, vaikkakin vielä vähäisenä. Tuoreiden selvitysten mukaan tämän vuoden alusta työttömiksi jääneistä alle 25-vuotiaista nuorista 72 prosentille löytyi työ-, koulutus- tai palvelupaikka määräajassa.
Nuorisotakuun määritelmät täyttäviä nuoria on työttömänä nyt 25 prosenttia enemmän kuin vuosi sitten. Nuorison työttömyys on kuitenkin lähtenyt tämän vuoden aikana lievään laskuun. Nuorisotakuun mukainen työllistymissuunnitelma on tehty noin 90 prosentille tämän vuoden aikana työnhakijoiksi tulleista nuorista.
Nuoriso- ja koulutustakuuseen on asetettu suuret odotukset – ehkä jopa liiankin suuret. Uusi järjestelmä ei ole mikään taikatemppu, jolla yhtäkkiä ratkaistaan yhteiskuntaa jäytävä ongelma. Paljon onkin työtä edessä nuorisotakuun onnistumiseksi. Se on kuitenkin suuri mahdollisuus. Nyt tarvitaan rahallisten satsausten lisäksi myös työnantajien vastaantuloa ja nuorten omatoimisuutta.
Työnantajat eivät vielä ole käytännön tasolla heränneet, vaikka puheissa nuorisotakuun tuomia mahdollisuuksia kehutaan ja luvataan toimia aktiivisesti. Esimerkiksi 700 euron arvoisen sanssikortin tarjoamat mahdollisuudet ovat miltei kokonaan käyttämättä. Työnantajilla on näytön paikka tarjota nuorelle hänen ensimmäinen työpaikkansa vaikkapa kesätöissä.
Osaltaan nuorisotakuuseen kuuluva etsivä nuorisotyö on lähtenyt hyvin käyntiin. Viime vuonna on oltu yhteydessä yli 20 000 nuoreen. Liian moni nuori kuitenkin jää edelleen ilman tarvitsemiaan palveluja.
Hyviä kokemuksia on saatu myös työpajatoiminnasta. Paljon odotetaan myös oppisopimuskoulutuksesta ja työssä oppimisen kehittämistä, mutta ilman rahallisia satsauksia tuloksia ei saada.
uutiskirje 
