Puoluekokousveteraani Pekka Saarnio seurasi hieman huvittuneenakin, kun joidenkin kokousedustajien puheenvuoroille osoitettiin suosiota seisaaltaan Tampereen puoluekokouksen avauspäivänä.
– Tässähän on havaittavissa ihan uusneuvostopiirteitä, kun noustaan seisomaan, taputetaan ja keskeytetään puheita monen kertaan suosionosoituksilla. Toisaalta se on ihan kivaa.
Tämänkertainen suosionosoituskäytäntö näyttää Saarnion mielestä kuitenkin aiempaa spontaanimmalta.
– Se entinen käytäntö oli sellainen, että silloin kuului taputtaa tietyissä kohdissa, varsinkin kun ulkomaisia tervehdyksiä esitettiin tuolta yhdeltä suunnalta.
Mukana 60-luvulta lähtien
Helsinkiläinen Saarnio tunnustaa, ettei ole pysynyt mukana laskuissa siitä, monennenko kerran nyt on mukana puoluekokouksessa.
– Täytyy ihan rehellisesti sanoa, etten muista mikä oli ensimmäinen puoluekokoukseni, mutta joskus 60-luvulla se oli. Olin niin monessa roolissa silloin alussa, kun olin nuorisoliiton johdossa.
Kaikissa Vasemmistoliiton kokouksissa Saarnio kertoo olleensa mukana, yhdessä tosin vain seuraajan roolissa.
Joissakin SKDL:n kokouksissa Saarnio oli myös puheenjohtajistossa nuijimassa päätöksiä.
– Jonkun verran on muutosta tapahtunut, mutta kyllä tällainen puoluekokous on aina sen verran suuri ruljanssi, että näissä on aika samantapainen marssijärjestys.
Ryhmäkuri kadonnut
Sellaisen muutoksen Saarnio on pannut merkille, että piirien edustajien ryhmäkuri on hävinnyt.
– Ennen tiesi ennakkoon, miten piirien edustajat käyttäytyvät. Se on tietysti hyvä siinä mielessä, että edustajat edustavat oman järjestönsä lisäksi myös itseään. Toisaalta se saattaa johtaa aika isoihinkin yllätyksiinkin.
Vanha kokouskonkari ei innostu ajatuksesta, että puoluekokouskausi lyhennettäisiin kahteen vuoteen.
– Eihän tämä vo olla sitä, että puoluetoimisto vaan valmistelee seuraavaa puoluekokousta. Kyllä pitää antaa myös työrauhaa viedä liikettä eteenpäin kokonaisuudessaan eikä vaan kokouksesta toiseen.