Itävaltalais-moldovalainen dokumentti Kun äiti on kaukana (2011) seuraa vuosien 2004-2011 välillä moldovalaiskylän kahden naisen ja heidän perheidensä vaiheita.
Ensin annetaan faktaa 2000-luvun alun Moldovan tilanteesta: 80 % väestöstä on työttömänä, keskipalkka on noin sata euroa kuukaudessa, kolmannes asukkaista on lähtenyt jo valmiiksi pienestä maasta.
Kolmekymppiset Aurica ja Raia jättävät kumpikin miehensä ja kaksi lastaan kotikulmille ja suuntaavat laittomina maahanmuuttajina Italiaan ja Itävaltaan.
Muutossa auttavat hyvin nettoavat salakuljettajat. Asiaan ei kuitenkaan sen enempää pureuduta. Käsikirjoittaja-ohjaaja Ed Moschitz keskittyy fiksusti aiheen inhimilliseen puoleen. Selvää on, että välillä ollaan hyvin tunnekylläisissä tilanteissa. Mukaan mahtuu myös ikävä traaginen episodi.
Naisille järjestyy töitä yksityiskotien siivoojina. Ei vapaapäiviä tai sosiaalietuja, sitäkin enemmän raastavaa ikävää ja syyllisyydentuntoa.
Raian mies kiteyttää ilman katkeruutta: länsieurooppalaiset eivät ole kokeneet tällaista, eivät he voi ymmärtää. Tuota näkemystä dokumentti murentaa kiitettävästi. Dokkari antaa monia avaimia tuntea paremmin maailma, jossa paljon on toisin kuin meillä.
Dokumenttiprojekti: Kun äiti on kaukana. TV1 maanantaina klo 21.30
uutiskirje 
