KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Kulttuuriuutiset

Puolet pois, sanoi Reino Rinne

Reino Rinteen 1970-luvun runot soivat nyt uudella levyllä, jonka Suonna Kononen tuotti ukkinsa syntymän satavuotisjuhlavuoden kunniaksi.

Reino Rinteen 1970-luvun runot soivat nyt uudella levyllä, jonka Suonna Kononen tuotti ukkinsa syntymän satavuotisjuhlavuoden kunniaksi. Kuva: Kai Hirvasnoro

Radikaalin luonnonsuojelijan runot saivat uuden tulemisen kirjallisella äänilevyllä.

Kai Hirvasnoro
28.7.2013 16.05

Kirjailija Kalle Päätalo iskosti Suomen kansan mieliin 1960-luvun kirjasarjallaan Kuusamon, Posion, Pudasjärven ja Taivalkosken muodostavan yhdessä Koillismaan. Nimi ei kuitenkaan ollut hänen, vaan kuusamolaissyntyisen kirjailija ja lehtimies Reino Rinteen 1950-luvulla keksimä.

Kitkajärven Suonnansaaressa sata vuotta sitten syntynyt Rinne perusti vuonna 1950 Koillissanomat-lehden luomaan ja ylläpitämään alueen imagoa.

Lehdellään hän osallistui voimakkaasti Kuusamon koskisotaan ja oli merkittävä vaikuttaja koskien säilymisessä vesivoiman rakentamiselta. 1970-luvulla hän radikalisoitui ympäristönsuojelijana entisestään. Runoissaan hän piiskasi purevasti ja säälimättä ahneutta ja jatkuvan kasvun vaatimusta sekä vertasi ihmisen tulevaisuutta hirmuliskojen kohtaloon.

ILMOITUS
ILMOITUS

Degrowth-ajattelija 1970-luvulta

Reino Rinne kuoli vuonna 2002, mutta hänen runonsa tulevat nyt uudelleen. Rinteen tyttärenpoika Suonna Kononen julkaisi niistä toukokuussa harvinaisen kirjallisen äänilevyn Rinne.

Levyllä Rinteen runoja kuullaan Konosen säveltäminä lauluina sekä luettuina. Yksi lukijoista on Ylen entinen pääkuuluttaja Pentti Fagerholm, joka esitti eläkkeelle jäädessään viimeisenä mietelauseenaan Reino Rinteen runon Puolet pois, degrowth-ajattelua vuodelta 1970.

Jos malttaisimme mielemme

ja tyytyisimme hieman vähempään,

hiljentäisimme vähän vauhtia

ja silmäilisimme ympärillemme,

jos tekisimme parannuksen

säilyisi maapallo elinkelpoisena

parin seuraavan sukupolven ajan.

Jos oikein todella järkiintyisimme

maa saattaisi selviytyä ja säilyä

elinkelpoisena iäisyyteen.

Suonna Kononen on Joensuussa ilmestyvän Karjalaisen kulttuuritoimittaja ja Huojuva lato -yhtyettä johtava muusikko. Hän muistaa ukkinsa keskustelijana, joka ei väheksynyt lapsia. Sodasta talvi- ja jatkosodan veteraani ei kuitenkaan halunnut puhua.

Konosen mukaan häntä ja ukkia voi luonnehtia myös oppilaaksi ja opettajaksi. Tai Rinnettä viisaaksi intiaanipäälliköksi. Mutta oli hänessä toinenkin puoli. Taiteilijasielu katosi retkilleen pohjoiseen Suomeen ja aiheutti lähipiirilleen harmaita hiuksia, kertoo Kononen.

Kantojensa tarkistaja

Kuusamon koskien rakentamista Rinne aluksi kannatti, koska yhdisti sen muuhun Koillismaan talouden kehittämiseen.

Suonna Konosen luonnehdinnan mukaan Rinne tarkisti kantojaan. Se oli terävyyden merkki, ei takinkääntämistä. Hän havahtui koskien olevan arvokkaampia luontomatkailukohteina kuin tuottamassa muutamaa megawattia sähköä.

Alkuperäisyyden korostaminen sekä ihmisen ja luonnon elämä rinta rinnan ovat Konosen mielestä johdonmukaisia läpi Rinteen 30 kirjaa käsittävän tuotannon. Hän kävi jaakobinpainia itsensä kanssa jo sotien jälkeen siitä, että Lappi on tietön paikka, josta perusrakenteet on hävitetty, mutta mitä toisaalta menetetään teiden ja kehityksen myötä.

Linkolan tuttu, mutta ei linkolalainen

Rinne-levyn runot ovat pääosin 1970-luvulta. Niissä ei ole mitään toisaalta ja toisaalta -pohdintaa, vaan jyrkkää tykitystä ihmisen luontoa tuhoavasta toiminnasta ja tätä tukevista rakenteista.

EEC, mikähän piru se sekin oikein on?

Rahamiesten rinki. Yhtiöitten yhtiö.

Herra se on helvetti herrallakin.

Entä EEC:n takana… Itse piruko?

Rinteen synkkyyden huipentumana Kononen pitää vuonna 1977 ilmestynyttä kirjaa Hirmuliskojen aikaa. Sen jälkeisiin teoksiin löytyi henkistyneempiä elementtejä ja lohtua.

Rinteen kiivas 1970-luku tuo mieleen toisen radikaalin luonnonsuojelijan Pentti Linkolan ja he olivatkin ystäviä.

– Ero oli varmaan siinä, että Linkola näki ihmisen haittatekijänä, mutta Rinne piti ihmistä osana luontoa. Hänelle ihmisen suojelu oli luonnon suojelua ja luonnon suojelu ihmisen suojelua. Hän oli Linkolan mustuuden sijaan holistisempi näkemyksissään.

Mikä oli Reino Rinteen vaikutus Suomen luonnonsuojeluliikkeen varhaisvuosina?

– Se oli varmaankin positiivisessa esimerkissä, että Kuusamon koskisota päättyi hyvin. Se antoi voimaa Pohjois-Karjalan luonnonsuojelijoille, jotka suojelivat samalla tavalla Lieksan kosket.

– Minulla on romanttinen isoisäkuvitelma, joten minun mielessäni se jälki saattaa olla suurempi kuin jonkun toisen mielestä, mutta nähdäkseni hän on yksi suomalaisen luonnonsuojeluliikkeen ideologi puolenkymmenen muun nimen joukossa.

Rinteen vaikutus näkyy monissa Konosen lauluteksteissä. Suoraviivaisimmin hän oli ukkinsa jalanjäljillä muutama vuosi sitten edellisen yhtyeensä Folkswagenin Atomiviisut-levyllä, jota myytiin Pohjois-Karjalan uraaniliikkeen hyväksi.

Kononen myöntää vaikutteet mielellään.

– Yritän olla kirjoittamatta ihan jonninjoutavaa. Kun on kerran tällainen mahdollisuus levyttää bändin kanssa omaa musaa, niin yritän tehdä biisejä, joissa on jotain ideaa.

ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Jennifer Sundin ja Coblin-koira ovat erottamattomat vain osittain toimivassa esikoisdekkarissa.

Häikäilemätön nainen on uusi trendi pohjoismaisissa dekkareissa – Jeanette Bergenstavin esikoinen toimii siinä puolittain

Anu Kaaja.

Anu Kaaja kulkee ihmisyyden ja esineiden rajapinnoilla

Henrin mukaan rankka ja synkkä levy sai odotettua paremman vastaanoton. ”Ilmeisesti sitä joku kuuntelee.”

Julma H räppää unohdettujen todellisuudesta: ”Ei kukaan kuuntele niitä, ei ketään kiinnosta”

Islantilaiset dekkarit ovat nousseet suureen suosioon. Uutena nimenä Suomeen tulee nyt Islannissa jo moneen kertaan palkittu Lilja Sigurdardóttir.

Uusi islantilainen dekkariavaus ei ole niin jääkylmä kuin toivoisi

Uusimmat

Jennifer Sundin ja Coblin-koira ovat erottamattomat vain osittain toimivassa esikoisdekkarissa.

Häikäilemätön nainen on uusi trendi pohjoismaisissa dekkareissa – Jeanette Bergenstavin esikoinen toimii siinä puolittain

Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto (vas.) ja Turja Lehtonen kertoivat tiedotustilaisuudessa hyväksytyistä esityksistä,

Sopu syntyi, Teollisuusliiton pitkät neuvottelut päättyivät kahden vuoden sopimukseen – ”Pöydässä oli muitakin mukana”

Kaasuliekki valtio-omisteisen öljy-yhtiö Pemexin kaasulähteellä Reforma Escolínin kaupungissa. Alueella pumpataan kaasua yli sadasta lähteestä, ja useista niistä purkautuu kaasua, joka vaarantaa paikalliset asukkaat ja heidän omaisuutensa.

Meksikon kaasuvuodoille ei näy loppua

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Teollisuusliiton Lehtonen sovintoesityksen hylkäyksestä: ”Luvut eivät maistuneet keskinäisissä neuvotteluissa, miksi ne olisivat maistuneet nyt”

 
02

Hallitus lupasi kääntävänsä politiikan suunnan – Pysyviä parannuksia on tehty, mutta vasemmiston pitää silti vaatia enemmän

 
03

Lakot alkoivat ja lisää tulee, koska työnantajat eivät ole valmiita sopimaan

 
04

Kokoomuksen indeksijarru kasvattaisi eläkeläisköyhyyttä ja tuloeroja, varoittaa Eläkeläiset ry

 
05

Julma H räppää unohdettujen todellisuudesta: ”Ei kukaan kuuntele niitä, ei ketään kiinnosta”

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Lapsiköyhyyden pitkät jäljet näkyvät – ”Eniten hyötyä olisi arjen tukemisesta”

05.02.2023

Sunnuntaivieras: Huolipuhe on vallankäyttöä

05.02.2023

Vaalipiirianalyysi: Kansanedustajan paikka vasemmistoliitolle Kaakkois-Suomessa on kevään vaaleissa epätodennäköistä, vaan ei mahdotonta

05.02.2023

Maksuton korkeakoulutus: missä mennään? – ”On syytä pelätä, että lukuvuosimaksut saattavat ilmestyä suomalaisiin korkeakouluihin hyvinkin äkillisesti”

04.02.2023

Liian vähän liian myöhään – millainen maailma on vuonna 2050?

04.02.2023

Kogilgerin kylässä Etelä-Intiassa viljelijät sopeutuvat muuttuvaan ilmastoon

04.02.2023

Veropohjassa ammottaa aukkoja, mutta verokeskustelu on ala-arvoista, sanoo Finnwatchin Sonja Finér – ”Tilanne on tietysti edunvalvonnan tulosta”

04.02.2023

Anu Kaaja kulkee ihmisyyden ja esineiden rajapinnoilla

04.02.2023

Kalleimmaksi meille tulee luonnolta otettu velka

04.02.2023

Uusimmat podcastit

KU:n Kaikki Uusiksi -podcastissa kahden jakson viikko!

03.02.2023

KU:n Kaikki Uusiksi -podcastissa keskusteltiin vasemmiston tulevaisuudesta ja tulevaisuuden vasemmistosta

30.01.2023

Kaikki Uusiksi-podcastissa fiilistellään viikonlopun Vasemmistoristeilyä ja puntaroidaan eduskuntavaalien asetelmia

13.01.2023
ILMOITUS
ILMOITUS

KU logo



  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Digilehden tai näköislehden aktiivinen tilaaja! Tunnuksesi on siirretty uuteen järjestelmään. Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään