KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Kulttuuri

Puolet pois, sanoi Reino Rinne

Reino Rinteen 1970-luvun runot soivat nyt uudella levyllä, jonka Suonna Kononen tuotti ukkinsa syntymän satavuotisjuhlavuoden kunniaksi.

Reino Rinteen 1970-luvun runot soivat nyt uudella levyllä, jonka Suonna Kononen tuotti ukkinsa syntymän satavuotisjuhlavuoden kunniaksi. Kuva: Kai Hirvasnoro

Radikaalin luonnonsuojelijan runot saivat uuden tulemisen kirjallisella äänilevyllä.

Kai Hirvasnoro
28.7.2013 16.05

Kirjailija Kalle Päätalo iskosti Suomen kansan mieliin 1960-luvun kirjasarjallaan Kuusamon, Posion, Pudasjärven ja Taivalkosken muodostavan yhdessä Koillismaan. Nimi ei kuitenkaan ollut hänen, vaan kuusamolaissyntyisen kirjailija ja lehtimies Reino Rinteen 1950-luvulla keksimä.

Kitkajärven Suonnansaaressa sata vuotta sitten syntynyt Rinne perusti vuonna 1950 Koillissanomat-lehden luomaan ja ylläpitämään alueen imagoa.

Lehdellään hän osallistui voimakkaasti Kuusamon koskisotaan ja oli merkittävä vaikuttaja koskien säilymisessä vesivoiman rakentamiselta. 1970-luvulla hän radikalisoitui ympäristönsuojelijana entisestään. Runoissaan hän piiskasi purevasti ja säälimättä ahneutta ja jatkuvan kasvun vaatimusta sekä vertasi ihmisen tulevaisuutta hirmuliskojen kohtaloon.

ILMOITUS
ILMOITUS

Degrowth-ajattelija 1970-luvulta

Reino Rinne kuoli vuonna 2002, mutta hänen runonsa tulevat nyt uudelleen. Rinteen tyttärenpoika Suonna Kononen julkaisi niistä toukokuussa harvinaisen kirjallisen äänilevyn Rinne.

Levyllä Rinteen runoja kuullaan Konosen säveltäminä lauluina sekä luettuina. Yksi lukijoista on Ylen entinen pääkuuluttaja Pentti Fagerholm, joka esitti eläkkeelle jäädessään viimeisenä mietelauseenaan Reino Rinteen runon Puolet pois, degrowth-ajattelua vuodelta 1970.

Jos malttaisimme mielemme

ja tyytyisimme hieman vähempään,

hiljentäisimme vähän vauhtia

ja silmäilisimme ympärillemme,

jos tekisimme parannuksen

säilyisi maapallo elinkelpoisena

parin seuraavan sukupolven ajan.

Jos oikein todella järkiintyisimme

maa saattaisi selviytyä ja säilyä

elinkelpoisena iäisyyteen.

Suonna Kononen on Joensuussa ilmestyvän Karjalaisen kulttuuritoimittaja ja Huojuva lato -yhtyettä johtava muusikko. Hän muistaa ukkinsa keskustelijana, joka ei väheksynyt lapsia. Sodasta talvi- ja jatkosodan veteraani ei kuitenkaan halunnut puhua.

Konosen mukaan häntä ja ukkia voi luonnehtia myös oppilaaksi ja opettajaksi. Tai Rinnettä viisaaksi intiaanipäälliköksi. Mutta oli hänessä toinenkin puoli. Taiteilijasielu katosi retkilleen pohjoiseen Suomeen ja aiheutti lähipiirilleen harmaita hiuksia, kertoo Kononen.

Kantojensa tarkistaja

Kuusamon koskien rakentamista Rinne aluksi kannatti, koska yhdisti sen muuhun Koillismaan talouden kehittämiseen.

Suonna Konosen luonnehdinnan mukaan Rinne tarkisti kantojaan. Se oli terävyyden merkki, ei takinkääntämistä. Hän havahtui koskien olevan arvokkaampia luontomatkailukohteina kuin tuottamassa muutamaa megawattia sähköä.

Alkuperäisyyden korostaminen sekä ihmisen ja luonnon elämä rinta rinnan ovat Konosen mielestä johdonmukaisia läpi Rinteen 30 kirjaa käsittävän tuotannon. Hän kävi jaakobinpainia itsensä kanssa jo sotien jälkeen siitä, että Lappi on tietön paikka, josta perusrakenteet on hävitetty, mutta mitä toisaalta menetetään teiden ja kehityksen myötä.

Linkolan tuttu, mutta ei linkolalainen

Rinne-levyn runot ovat pääosin 1970-luvulta. Niissä ei ole mitään toisaalta ja toisaalta -pohdintaa, vaan jyrkkää tykitystä ihmisen luontoa tuhoavasta toiminnasta ja tätä tukevista rakenteista.

EEC, mikähän piru se sekin oikein on?

Rahamiesten rinki. Yhtiöitten yhtiö.

Herra se on helvetti herrallakin.

Entä EEC:n takana… Itse piruko?

Rinteen synkkyyden huipentumana Kononen pitää vuonna 1977 ilmestynyttä kirjaa Hirmuliskojen aikaa. Sen jälkeisiin teoksiin löytyi henkistyneempiä elementtejä ja lohtua.

Rinteen kiivas 1970-luku tuo mieleen toisen radikaalin luonnonsuojelijan Pentti Linkolan ja he olivatkin ystäviä.

– Ero oli varmaan siinä, että Linkola näki ihmisen haittatekijänä, mutta Rinne piti ihmistä osana luontoa. Hänelle ihmisen suojelu oli luonnon suojelua ja luonnon suojelu ihmisen suojelua. Hän oli Linkolan mustuuden sijaan holistisempi näkemyksissään.

Mikä oli Reino Rinteen vaikutus Suomen luonnonsuojeluliikkeen varhaisvuosina?

– Se oli varmaankin positiivisessa esimerkissä, että Kuusamon koskisota päättyi hyvin. Se antoi voimaa Pohjois-Karjalan luonnonsuojelijoille, jotka suojelivat samalla tavalla Lieksan kosket.

– Minulla on romanttinen isoisäkuvitelma, joten minun mielessäni se jälki saattaa olla suurempi kuin jonkun toisen mielestä, mutta nähdäkseni hän on yksi suomalaisen luonnonsuojeluliikkeen ideologi puolenkymmenen muun nimen joukossa.

Rinteen vaikutus näkyy monissa Konosen lauluteksteissä. Suoraviivaisimmin hän oli ukkinsa jalanjäljillä muutama vuosi sitten edellisen yhtyeensä Folkswagenin Atomiviisut-levyllä, jota myytiin Pohjois-Karjalan uraaniliikkeen hyväksi.

Kononen myöntää vaikutteet mielellään.

– Yritän olla kirjoittamatta ihan jonninjoutavaa. Kun on kerran tällainen mahdollisuus levyttää bändin kanssa omaa musaa, niin yritän tehdä biisejä, joissa on jotain ideaa.

ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Markku Ropposen Kuhalat ovat harvinainen tapaus: sarja vain paranee vanhetessaan.

Kuhalan aina vain surrealistisemmat seikkailut aiheuttavat naurunpyrskähdyksiä Markku Ropposen uusimmassa teoksessa

Antonio Negri (vas.) ja Michael Hardt vuonna 2013.

Väen ja Imperiumin filosofi Antonio Negri – Joulukuussa kuolleen filosofin perintö tulee vaikuttamaan yhteiskunnallisiin liikkeisiin vielä pitkään

Uhkaava kansikuva ei täysin vastaa Mustan linnun tarinaa.

Frida Skybäckin ihmissuhdedekkari Musta lintu osoittaa, että jännitys on tiheämpää ilman väkivaltaa

Vladimir Putinin valtakauden alusta tulee vuoden lopulla kuluneeksi 25 vuotta. Sinä aikana Venäjälle on luotu fasistisella kasvatustyöllä Hitlerjugendin kaltainen uusi sukupolvi.

Vaikka Putinista joskus päästään, fasismista Venäjällä ehkä ei, koska Z-sukupolvea on aivopesty siihen yli 20 vuotta

Uusimmat

Adoptioon kaapatun Sarah Kanferin äiti Eusebia Portillo ja hänen tyttärensä, Sarahin sisko Rosa María Portillo kodissaan El Salvadorissa.

El Salvadorin sisällissodassa rehotti lapsikauppa – Sadat ulkomaille adoptoidut etsivät nyt perheitään

María Ysabel Cedano (vas.) osallistuu mielenosoitukseen Limassa vaatien oikeutta ja korvauksia pakkosteriloinnin uhreille. Cedano on Cecilia Ramosin omaisia edustavan järjestön asianajaja Amerikkojen välisessä ihmisoikeustuomioistuimessa.

Peru pakkosteriloi tuhansia naisia vielä 2000-luvun alussa – nyt he vaativat oikeutta

Kuvituskuvassa nuori perhe Havannan Ramón González Coro -äitiys- ja lastensairaalan edustalla.

Köyhyys hautaa lapsitoiveet Latinalaisessa Amerikassa – Latinot haluavat lapsia, mutta heillä ei ole siihen varaa

Bellincatin Sofia Kärkisen pakomatka ei jännitä tarkoitetulla tavalla Taavi Soininvaaran Mustassa legendassa

Taavi Soininvaaran uusin trilleri Musta legenda on kuin lukisi maailmanpolitiikasta reaaliajassa

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Mathenge on Kenian villi lupiini ja jättipalsami – Nyt pakolaisleirin tytöt ovat valjastaneet haitallisen vieraslajin hyötykäyttöön

 
02

Laivayhteys Helsingistä Tallinnaan täyttää 60 vuotta – järisytti naapurisuhteita

 
03

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

 
04

Peru pakkosteriloi tuhansia naisia vielä 2000-luvun alussa – nyt he vaativat oikeutta

 
05

Taavi Soininvaaran uusin trilleri Musta legenda on kuin lukisi maailmanpolitiikasta reaaliajassa

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Pyhä hete, henkimaailma ja kaunaa kaunan päälle – Kati Roudan Kuollut karkuteillä on vuoden erikoisin dekkari

12.07.2025

Mathenge on Kenian villi lupiini ja jättipalsami – Nyt pakolaisleirin tytöt ovat valjastaneet haitallisen vieraslajin hyötykäyttöön

09.07.2025

Javier Milein sota Argentiinan mediaa vastaan: ”Emme vihaa toimittajia tarpeeksi”

08.07.2025

Laivayhteys Helsingistä Tallinnaan täyttää 60 vuotta – järisytti naapurisuhteita

07.07.2025

Huumekauppaa ja väkivaltaa Vesijärven satamassa – Timo Sandberg jatkaa Lahti-sarjaansa varmoin ottein

06.07.2025

Chilen etelän haava – Mapuche-kansan maakiista hakee ratkaisuaan

06.07.2025

Elina Backmanin Saana Havas -dekkarit kaipaisivat voimakasta uusiutumista

05.07.2025

Latinalainen Amerikka kiristää otettaan kansalaisjärjestöistä

05.07.2025

Puolan rakentama teräsaita torjuu idän uhkaa Valko-Venäjän vastaisella rajalla mutta kiusaa myös paikallisia

03.07.2025

Roskavuorovesi vie turistit Balin rannoilta: Kansalaisjärjestön varastot täyttyvät muovijätteestä

02.07.2025

Zimbabwessa pienet jyvät pelastavat maanviljelijän päivän

01.07.2025

Vasemmistoliiton Minja Koskela käy läpi politiikan kevätkautta KU:n kesähaastattelussa: “Kyllä siinä käytiin koko tunneskaala läpi”

01.07.2025

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

30.06.2025

Tatiana Elf aukoo uusia uria suomitrilleriin pätevässä esikoisessaan Huijari

29.06.2025
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Huomisen Euroopassa voisimme maksaa digieurolla

10.07.2025

Onko nuorille tarjolla muutakin kuin sodanajan sijoituspaikka?

16.06.2025

Miltä antifasistinen ulkopolitiikka näyttää?

19.05.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään