KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Näkökulma

Väärin nähtyjä asioita

Eilina Gusatinsky
17.8.2013 12.01
Fediverse-instanssi:

Näyttää siltä, että minun on pyydettävä anteeksi edellistä kolumniani. En olisi saanut kirjoittaa näkemästäni ja kokemastani Valko-Venäjällä. Olen kuulemma sinisilmäinen tyrannisen propagandan uhri, joka aivopestiin keinotuoliin pistettynä:

”Vastaavanlaista naiivin ihailevaa keinutuolijournalismia on aikoinaan nähty monenlaisista diktatuureista – niin 1930-luvun Saksasta, Neuvostoliitosta kuin 1970-luvun Chilestäkin” (Tarkoittiko viimeinen esimerkki Salvador Allendea vai Augusto Pinochetia?).

Tiesin, että minua syytetään hehkutuksesta, vaikka mielestäni kertomukseni oli hyvin rauhallinen. Itselläni oli hyvin selkeä ennakkokäsitys Valko-Venäjästä – medialta saatu. En ollut koskaan ennen käynyt siellä.

ILMOITUS
ILMOITUS
Itselläni oli hyvin selkeä ennakkokäsitys Valko-Venäjästä – medialta saatu.

Jos maan johtoa kiinnostavat ”vain omat rahat, oma valta ja jääkiekko”, niin sen pitäisi näkyä katukuvassa – sitä myös etsin ensimmäisinä päivinä Minskissä. Odotin pelon ilmapiiriä, ankeita jonoja, sulkeutuneita ihmisiä, jotka yrittävät olla näkymättömiä. Enkä löytänyt. Ympärillä oli avoimia, iloisia ihmisiä, jotkut ironisia. Esimerkiksi, Brestissä ihmettelin, miksi perjantaina kaikki kävelykadun terassit suljetaan kello 23.00, jonka jälkeen pitäisi siirtyä sisätiloihin. Yksi kahvilan asiakkaista heitti siihen: ”Eikö Lännessä tiedetä, että Valko-Venäjällä klo 23 alkaa ulkonaliikkumiskielto?” ja muut hänen pöydässä nauroivat makeasti.

On vaikea luopua omista käsityksistään varsinkin silloin, kun kysymys on omasta näkökulmasta kaukaisiin asioihin. On paljon helpompaa säilyttää musta-valkoinen kuva sellaisenaan. Mutta paikan päällä on oltava valmis kohtaamaan moninaisempaa todellisuutta.

Ihmisoikeusloukkauksia ei voi hyväksyä eikä selittää valtion turvallisuuden nimissä. Eikä niitä voida asettaa vastakkain katujen siisteydelle. Se ei ole ollut pointtini, vaikka kuinka joku yrittää puolestani tulkita tekstiäni. Minusta on myös vastuutonta lähteä siitä, että Valko-Venäjästä on kirjoitettava vain ja ainoastaan tietyllä tavalla jättämällä tavallisten ihmisten elämä sivuun – niiden, jotka eivät osallistu mielenosoituksiin.

Kyllä, minua hämmästytti tieto, että Valko-Venäjällä on olemassa teollisuus, maa- ja metsätalous, joita modernisoidaan, samoin valtion sosiaaliset ohjelmat. Niistä ei kirjoiteta suomalaisessa mediassa. Tiedän palautteista, että hyvin monille se oli myös yllätys – heidänkin käsityksensä Valko-Venäjästä oli ongelmalähtöinen ja Lukašenka-keskeinen.

Monipuolisempi tiedottaminen auttaisi välttämään ”joko-tai” -asettelua. Ja se mielestäni tarkoittaa, että esimerkiksi Venäjästä kertovissa jutuissa eivät ole äänessä vain vallan tai opposition (heitäkin on hyvin kirjaava joukko) edustajat, vaan myös muut – asiantuntijat, tavalliset ihmiset. Olemme nähneet, mitä tapahtuu, kun venäläinen media antaa mahdollisuuden puhua lastensuojeluasioista vain Suomen viranomaisille ja tyytymättömille suomalaisille sekä ottaa kommentteja omilta eksperteiltään.

Minkähän takia tänään on vaikeampi saada kokonaiskuvaa maailmasta, vaikka teknologia antaa paljon mahdollisuuksia tiedonhakuun? Onko niin, että usko painettuun sanaan ja näytettyyn kuvaan on vahvempi maassa, jossa sananvapaus on perinteisesti kunniassa? Meidän ei tarvitse ajatella vaihtoehtoisia lähteitä, kyseenalaistaa tarjottuja mielikuvia, puhumattakaan rivienvälistä lukemisesta. Mutta sitten valtavirrasta poikkeavan jutun miellämme loukkauksena olemassa oleville totuuksille.

Matkani jälkeen tuli mieleen, tapahtuuko entisen Neuvostoliiton alueella paljoni samoja asioita, joita Suomi koki lähes sata vuotta sitten? Kuinka 1930-luvulla suhtauduttiin oppositioon, mitä keinoja valtio käytti rakentaakseen itsenäistä Suomea? Totta kai puitteet ovat olleet erilaisia, maailma on muuttunut sadan vuoden aikana, samoin lähtökohdat. Silloin koko maailmalla vallankumouksen pelko pakotti eri valtioiden eliitin osittain luopumaan vallasta ja suostumaan demokratian kehittämiseen. Pysähtyikö se prosessi kaksikymmentä vuotta sitten vanhoissa länsimaisissa valtioissa, kun uudet vasta aloittivat etsiä oman itsenäisyytensä muotoja?

En tiedä, mutta minusta jokaisessa maassa on epäkohtia ja ongelmia, joihin tarvitaan ratkaisuja. Ja ne on etsittävä sisältäpäin pitäen silmällä muiden maiden kokemuksia vastaavien ongelmien ratkomisessa – sekä positiivisia, että negatiivisia. Ratkaisuja etsitään yhteisvoimiin ja päätöksien taakse on saatava yhteiskunnalta tukea, muuten onnistumisen mahdollisuus tulee olemaan hyvin pieni. Ehkä tämä on idealistinen käsitys asioiden hoitamisesta, mutta periaatteessa nimenomaan tällaista kuvaa annetaan Suomesta sekä tänne muuttaneille että ulkomaalaisille ylipäätänsä. Ja samaa väittävät poliitikot – vallassa olevat ainakin.

Meitä häiritsee, jos ulkopuolelta tullaan sanomaan, kuinka asioita pitäisi hoitaa, varsinkin jos pyytämättä tulleilla neuvojilla omat asiat ovat mielestämme kaukana täydellisyydestä. Ärtyneisyytemme on vielä suurempi, jos neuvoja viittaa tietyn suomalaisen mielipiteisiin – sen samaan miehen, johon me suhtaudumme epäilevästi ja uskomme hänen vilpillisyyteensä.

Onko niin ihmeellistä jos muualla reagoidaan vastaavalla tavalla meidän yrityksiimme auttaa? Totta kai olemme parempia, puhtaampia ja ehdottomasti vilpittömiä. Olemmehan auttamassa kaikkia heikompia ja hätää kärsiviä riippumatta siitä, missä he kohtaavat vääryyksiä. Uskommeko itse tähän?

Kirjoittaja on Spektr-lehden päätoimittaja.

Fediverse-instanssi:
ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Yksi MM-kisojen areenoista on Los Angelesissa.

Korruptio, rahastus ja kyynisyys – näin Fifa murentaa maailman suosituimman lajin uskottavuutta

Kaikki tuhannen ällän ylioppilaat eivät ehkä olekaan ansainneet ihan omalla työllään asemaansa, lataa Veikka Lahtinen.

En halua lukea enää yhdestäkään tuhannen ällän ylioppilaasta

Veikka Lahtisen mielestä olisi mukavaa, jos tekoälyä kritisoitaisiin omia aivoja käyttäen.

Vasemmistolaisten tekoälykritiikki kuulostaa tekoälyn kirjoittamalta

Noora Kotilainen on sotaa, militarismia, kriisejä ja kärsimystä työssään käsittelevä valtiotieteilijä ja historian tutkija, joka käsittelee kolumneissaan aikaamme leimaavia synkkiä ja väkivaltaisia ilmiöitä.

Noora Kotilaisen kolumni: Ikioma objektiivinen totuus

Uusimmat

Salomonsaarten rannikkokylissä kotitalouksien tulot ovat riippuvaisia kalan myynnistä. Kuvassa kalaa myydään Aukissa Malaitan maakunnassa Salomonsaarilla.

Kala ruokkii Tyynenmeren saarien asukkaat, mutta nyt siihen kertyy näkymätöntä myrkkyä

Lê Bá Tý viljelee luumuja.

Yhä vaisummin virtaa Mekong – Ilmastonmuutos, politiikka ja padot uhkaavat Vietnamin ruoka-aittaa

Chilen ensimmäisen tuulipuiston, Canelan, 112 metriä korkeat tuulimyllyt tuottavat sähköä mereltä puhaltavien tuulten voimalla Coquimbon alueella Pohjois-Chilessä. Tuulipuistojen elinkaaren loppu ei ole enää tulevaisuuden kysymys, vaan ratkaisuja vaativa nykyongelma.

Chile etsii ratkaisua tuulimyllyjen tuomaan jäteongelmaan

Moskovalaisia Punaisen torin sisäänkäynnillä. Venäjän valtio on lainsäädännön ja leimaavan puheen avulla järjestelmällisesti pyrkinyt eristämään lhbtiqa+-yhteisön.

Vaino ajaa Venäjän seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt maan alle ja ulkomaille

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Kuinka paljon työttömyyttä kansantalous voi kestää? ”Pitäisi puhua työttömyyden vähentämisestä”, sanoo ekonomisti

 
02

Chile etsii ratkaisua tuulimyllyjen tuomaan jäteongelmaan

 
03

Tulevaisuudessa joka kolmas maailman nuori asuu Afrikassa, mutta miljoonille heistä ei löydy työtä

 
04

Amislaiset jakoivat lukujärjestyksiään: – Niistä näkyi, miten lyhyiksi koulupäivät voivat jäädä, Lohikoski sanoo

 
05

Jokelainen: Tekoälymurros edellyttää perustuloa – ”Herättää syystäkin huolta”

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Kun mies tapettiin, alkoi vaino – afganistanilainen Mehrmaa pakenee voidakseen työskennellä ja välttääkseen pakkoavioliiton

29.06.2026

Kuinka paljon työttömyyttä kansantalous voi kestää? ”Pitäisi puhua työttömyyden vähentämisestä”, sanoo ekonomisti

29.06.2026

Tulevaisuudessa joka kolmas maailman nuori asuu Afrikassa, mutta miljoonille heistä ei löydy työtä

27.06.2026

Jokelainen: Tekoälymurros edellyttää perustuloa – ”Herättää syystäkin huolta”

26.06.2026

Sörkan friidu ja Kaivarin kundi – Kaurasen 30-vuotias romaani tihkuu samaa uuden aallon uhmaa kuin Bremerin näyttely

26.06.2026

Unkarille koitti uusi alku – Mikä muuttuu, mikä säilyy samana?

26.06.2026

Ammatillinen koulutus on muutakin kuin lyhyitä koulupäiviä – rehtorit kaipaavat tarkkuutta kritiikkiin

25.06.2026

Amislaiset jakoivat lukujärjestyksiään: – Niistä näkyi, miten lyhyiksi koulupäivät voivat jäädä, Lohikoski sanoo

25.06.2026

Somessa kohahduttanut Finlaysonin Kurttila avasi KU:lle ajatuksiaan ”vassarikapitalismista”

24.06.2026

Erkki Lehtinen, 91, palaa isänsä historiaan: ”Sivuun ei jäänyt kukaan” – isoisä kuoli Suomenlinnan vankileirillä

24.06.2026

EU:n uusi yhtiömalli avaa ovet sääntelyshoppailulle – Kivelä ja Lohikoski vaativat Suomea torjumaan esityksen

24.06.2026

MM-futista pelataan korruption keskellä – Kysyimme, ovatko miesten jalkapallon MM-kisat pilalla

24.06.2026

Vasemmistoliiton Koskela on matkalla kohti vaalivoittoa – ”Hallitukseen pitää haluta, mutta ei hinnalla millä hyvänsä”

23.06.2026

Europarlamentti vähentää lupahärdelliä: Apu, kalusto ja ihmiset saadaan liikkeelle, kun on kiire

23.06.2026
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Kansalaisyhteiskunnan hiljentäminen ei ole säästöpolitiikkaa – se on vallankäyttöä

18.06.2026

Euroopan akilleenkantapää on sen riippuvuuksissa

19.05.2026

Fossiiliriippuvuus on elinkustannuskriisin keskeisin syy

20.04.2026
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset