Viime päivinä tiedotusvälineissä on ihmetelty kurdien joukkopakoa Syyriasta Kurdistanin autonomiselle alueelle Irakiin.
Kurdisiviilit pakenevat paniikissa jihadistien brutaalia väkivaltaa. Uutistoimisto Firatin mukaan Al-Qaidan kanssa yhteistyötä tekevä Jabhat al-Nusra-terroristijärjestö aloitti heinäkuun 17. päivänä kurdisiviilien sieppaukset, murhat ja raiskaukset Syyriassa. Iskuja on ollut muun muassa Serekaniyessa ja Aleppon lähellä sijaitsevissa kurdikylissä. Tähän mennessä kymmeniä ihmisiä on kuollut ja satoja siepattu.
Historiallinen
kurdikongressi
Nyt taistellaan siitä missä Syyrian tulevaisuuden rajat kulkevat.
Sunni- ja shiia-muslimien vastakkainasettelu kärjistyy Lähi-idässä. Kurdit eivät ole liittoutuneet kummankaan ryhmän kanssa. Suurin osa heistä on sunneja, mutta uskonnon sijasta kurdeille tärkeää ovat etniset tekijät, eli kurdi-identiteetti.
Kurdistan on jaettu Turkin, Irakin, Iranin ja Syyrian kesken. Hajanaiset kurdit eivät toistaiseksi ole pystyneet yhdistämään voimiaan. Kurdeja on noin neljäkymmentä miljoonaa, joten yhtenäisinä he olisivat vahva vaikuttaja.
Suurimpien kurdipuolueiden vuosia suunnittelemaa Kurdistanin kansalliskongressia valmistellaan parhaillaan Kurdistanin autonomisen alueen pääkaupungissa Erbilssä. Kongressi järjestetään 15.–17. syyskuuta. Sitä isännöi Kurdistanin presidentti Masoud Barzani.
Tämä on ensimmäinen kerta, kun aseelliset järjestöt KDP, PUK, PKK ja monet muut kurdipuolueet neuvottelevat yhteistyöstä suuressa kongressissa. Barzani kävi kesällä sekä Turkissa että Iranissa korkean tason neuvotteluja, joten ilmeisesti kongressilla on näiden maiden epävirallinen hyväksyntä. Onnistuessaan tapahtuma vahvistaa kurdien valitsemaa ”kolmatta linjaa” Lähi-idän muutoksissa.
Arabit pelkäävät
kurdien yhteistyötä
Kurdinaisten ja -lasten sieppaukset ja murhat alkoivat Syyriassa sen jälkeen, kun tieto kurdikongressista oli julkistettu. Syyrian kurdialuetta kontrolloi viime vuoden kesästä lähtien kurdien YPG-järjestö (Yekîneyên Parastina Gel, Kansan puolustusyksiköt). Sen joukot ovat käyneet kiivaita taisteluja jihadisteja vastaan, taisteluissa on kuollut elokuun puoleen väliin mennessä ainakin kahdeksankymmentä taistelijaa, pääasiassa jihadisteja.
Arabit näyttävät pelkäävän kurdien yhteistyön lisäävän heidän mahdollisuuksiaan ajaa oikeuksiaan. Turvattomat naiset ja lapset ovat joutuneet pelottelun välineeksi.
Tapahtumissa on monia outoja piirteitä. Tukholmassa tehdyssä nimettömässä haastattelussa eräs kurdi kertoi YPG:n ottaneen sotavangiksi useita jihadisteja. He kaikki olivat tulleet Syyriaan samaa reittiä: lentäneet ensin Istanbuliin, olleet pari viikkoa koulutuksessa Turkissa ja ylittäneet sitten Turkin ja Syyrian rajan.
Sen sijaan Turkki on sulkenut rajan elintarvikkeiden ja lääkkeiden kuljetuksilta.
Hämmästyttävintä on kansainvälisen yhteisön, myös ihmisoikeusjärjestöjen, vaikeneminen Jabhat al-Nusran väkivallasta siihen asti kunnes kurdeja alkoi paeta rajan yli Irakiin. Tietoja väkivaltaisuuksista oli kuitenkin runsaasti internetissä.
Vaarana
etninen puhdistus
Vaarana on Syyrian kurdialueen etninen puhdistus. Jos suuri osa väestöstä pakenee alueelta, sinne voi asettua nopeasti sunniarabeja. Syyria on menossa kohti jakautumista kolmeksi autonomiseksi tai itsenäiseksi valtioksi, ja nyt taistellaan siitä missä tulevaisuuden rajat kulkevat.
Väkivaltaisuuksista huolimatta Syyrian suurin kurdipuolue PYD (Democratic Union Party) ilmoitti keskiviikkona 21. elokuuta nimittäneensä komitean suunnittelemaan alueen itsehallinnon kehittämistä.
Turkin suurimman kurdipuoleen BDP:n (Peace and Democracy Party) puheenjohtaja Selahattin Demirtas tapasi Kurdistanin työväenpuolueen PKK:n puheenjohtajan Abdullah Öcalanin Imralin vankilassa 17. heinäkuuta. Tapaamisessa käsiteltiin myös Syyrian kurdialueen tilannetta. Öcalanin mielestä tilanteeseen on etsittävä ratkaisu neuvottelemalla.