Hallitus valmistelee budjettiriihessään sopeutuspakettia, jolla kurotaan umpeen koko julkisen talouden kestävyysvaje. Pääministeri Jyrki Katainen (kok.) luonnehti sopeutustarvetta ”erittäin mittavaksi”.
Kestävyysvajeen suuruudeksi pääministeri arvioi 4 – 5 prosenttia bruttokansatuotteesta. Se merkitsee noin 8 – 9 miljardin euron sopeutustarvetta.
Päätökset on tarkoitus tehdä torstaina budjettiriihen toisena päivänä. Jotkut asiat edellyttävät kuitenkin vielä virkamiesten jatkovalmistelua, mikä tehdään Kataisen mukaan kireällä aikataululla.
– Sopeutuspaketin on oltava läpinäkyvä ja umpirehellinen.
Kolmikantaisesti neuvoteltavat asiat menevät työmarkkinajärjestöjen valmisteluun hallituksen erillisellä toimeksiannolla.
Pääministeri rauhoitteli palkkaneuvotteluihin valmistautuvia työmarkkinajohtajia. He ovat halunneet tietoa hallituksen rakenteellisista päätöksistä ennen kuin mahdolliset neuvottelut keskitetystä ratkaisusta voidaan käynnistää.
– Luvassa ei ole yllätyksiä työmarkkinajärjestöille. Ne voivat ihan rauhassa neuvotella palkkaratkaisuista, Katainen sanoi.
Katainen korosti, että hallituksen tavoitteena oleva valtionvelan kääntäminen laskuun on eri asia kuin kestävyysvaje. Velkasuhteen kääntämisestä ei päätetä nyt, vaan ensi keväänä kehysbudjetin yhteydessä.
Sopeuttaminen leikkaa etuja
Hallitus kävi budjettiriihen aluksi keskiviikkona pitkän keskustelun taloustilanteesta, jossa peilattiin rakenteellisten muutostarpeiden mittasuhteita.
Hallituksen ensi vuoden talousarvio on jo läpäissyt hallituspuolueiden puheenjohtajien seulan ja koko hallitus käsittelee esityksen torstaina.
Neuvotteluja kestävyysvajeen umpeen kurovasta sopeutuspaketista jatkettiin iltapäivällä hallituspuolueiden puheenjohtajista koostuvan ”sekstetin” kesken pääministerin virka-asunnolla Kesärannassa.
Kataisen ”valistunut arvaus” oli, ettei valmista synny ainakaan ennen puoltayötä.
Käsittelyn pohjana on valtiovarainministeriön virkamiesten laatima lista rakenteellisista sopeutustoimista. YLE Uutisten tietojen mukaan listalla on mm. kotihoidon tuen leikkausta, subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajoitusta, eläkeiän nostoa ja opintotuen kehittämistä lainapainotteisuuden suuntaan.
Työttömille esitetään oikeutta tienata 400 euroa kuukaudessa menettämättä työttömyysturvaa.