Esko Joutsamo, entinen luonnonsuojeluliiton pääsihteeri, väittää Lapin lehdistössä, että Kemijoki Oy on tuhonnut Euroopan parhaan lohijoen, hukuttanut Euroopan laajimman aapasuon ja piinannut vuosikymmeniä Kemihaaran alueen asukkaita. Ei asia aivan näin ole. Valtionyhtiö Kemijoki Oy on vain väline kansan valitseman eduskunnan käsissä.
Kemijoki suljettiin heti sodan jälkeen valtioneuvoston päätöksellä. Kemijoki-yhtiö perustettiin vasta vuonna 1954. Joki oli todettu 1930-luvulla niin vähäjärviseksi, että sen valjastaminen ei ollut kannattavaa. Nyt yksi tärkeimmistä syistä valtionyhtiön perustamiseksi oli suurten tekojärvien rakentaminen.
Eduskunnassa asia ei edennyt kivuttomasti. Valtionvarainvaliokunta ryhtyi vastustamaan valtionyhtiön perustamista, ja niinpä pääministeri Kekkosen esitys ja valtionyhtiön perustamista vastustava valiokunnan esitys joutuivat eduskunnassa vastakkain. Pääministeri Kekkonen käytti eduskunnassa voimakkaan puheenvuoron valtionyhtiön puolesta todeten, että ”valtion yhtiö on välttämätön muun muassa siksi, että vesistöön on tehtävä Oulujärven kokoiset vesivarastot”.
Lapissa jänkää riittää.
Kekkosen esitys voitti valiokunnan esityksen äänin 124–58. Näin eduskunta antoi siunauksensa Kekkosen ajamalle Kemijoen rakentamissuunnitelmalle, johon kului oleellisena osana tekojärvien rakentaminen.
MMM:n alainen Vesihallitus suunnitteli ja haki kaikki luvat altaiden rakentamiseen, myös Kemihaaran rakentamiseen. Kemijoki Oy oli mukana suunnittelussa, kuitenkin vain asiantuntijana.
Euroopan mittakaavassa Lokan altaan alle jäänyt Poso-aapa voi kuulua suurimpien suoalueiden joukkoon, mutta komeudesta voi olla monta mieltä. Rääseikköä silmänkantamattomiin.
Lapissa jänkää riittää. Keski-Lapin halkaisee edelleen yksi Euroopan laajimmista suovyöhykkeistä. Kolarin Teuravuomalta voi kävellä Sallan Kelloselkään, yli kolmesataa kilometriä, nousematta kertaakaan kuivalle maalle.
Allasalueella asui 1980-luvulla kaksi ihmistä, 1990-luvun lopulla ei yhtään. Allassuunnitelmat ovat piinanneet enemmän muita kuin allasalueella asuvia ihmisiä.
Kemihaaran suojelu on ollut suurta huijausta alusta alkaen. Huijaus huipentui 22.1.2004 valtioneuvoston istunnossa, jolloin oikeuskansleri harhautti valtioneuvostoa EY-tuomioistuimen päätöksellä.
Perustuslakivaliokunta tutki tapauksen. Valtioneuvoston harhauttamisesta oikeuskansleri sai eduskunnalta ”vain” ankarat moitteet. Näin siksi, että perustuslakivaliokunta katsoi pienemmäksi pahaksi liittää Kemihaara Suomen Natura-ohjelmaan kuin viedä oikeuskansleri valtakunnan oikeuteen suopahasen vuoksi.
Luonnonsuojelulaissa on tarkat ohjeet Natura-päätöksen purkamiseen. Kemihaaran monikäyttöallas voidaan rakentaa, jos siihen on merkittävä yhteiskunnallinen syy. Rovaniemen alueen suojelu suurelta tulvakatastrofilta, yli 100 miljoonan euron tuhoilta, on merkittävä yhteiskunnallinen syy monikäyttöaltaan rakentamiseksi Kemihaaraan.