Miten Sammon hallituksen puheenjohtaja Björn Wahlroos tienasi yhdessä päivässä 26,5 miljoonaa euroa yhtiöstä, jossa ei ollut ollut päivääkään töissä?
Se kerrotaan tiistaina julkistettavassa teoksessa Wahlroos – Epävirallinen elämäkerta (Into), jonka Tampereen yliopiston vierailijaprofessori Tuomo Pietiläinen kokosi yhdessä 25 opiskelijan kanssa. Teos perustuu yli 200 haastatteluun. Wahlroos itse ei halunnut puhua tutkivalle työryhmälle.
Kaksi pakollista vakuutusta
Jokaisen auton omistajan on otettava lakisääteinen moottoriajoneuvon vastuuvakuutus. Jokainen työssäkävijä on vakuutettu tapaturman varalta. Nämä kaksi vakuutusta muodostavat 30–40 prosenttia vahinkovakuutusyhtiöiden saamista vakuutusmaksuista.
Vaikka vakuutukset ovat lakisääteistä sosiaaliturvaa, saavat vakuutusyhtiöt jakaa niistä kertyvät voitot samalla tavalla kuin vapaaehtoisista vakuutuksista koituvat voitot.
Sammon ryöstö heti 2001
Nykyisin muun muassa Sammon hallituksen puheenjohtajana toimivan Björn Wahlroosin pankkiiriliike Mandatum yhdistyi Sampo-konserniin vuonna 2001. Wahlroosista tuli Sammon toimitusjohtaja ja suurin yksityinen osakkeenomistaja hieman yli 2 prosentin osuudella.
Keväällä 2001 Sammon jakamat osingot olivat yli viisinkertaiset edellisvuoteen verrattuna. Wahlroos itse kuittasi 26,5 miljoonan euron pääomatulot, mikä viisinkertaisti hänen vuosiansionsa.
Sen jälkeen Wahlroos on saanut Sammosta keskimäärin yhdeksän miljoonan euron pääomatulot vuodessa.
Mandatumilaiset eivät olleet olleet päivääkään töissä Sammossa sen kerätessä miljoonapottia jaettavaksi uusille omistajille.
Rahakasa kasvoi kymmeniä vuosia
Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulun vakuutustieteen professori Olli-Pekka Ruuskanen esittää Wahlroos-kirjassa, miten mandatumilaiset saivat osinkonsa kaikille pakollisen sosiaaliturvan kautta.
”Ennen kilpailulainsäädäntöä sosiaali- ja terveysministeriö vahvisti vakuutusten hinnat. Koska hinnoittelu oli vaikeaa, maksut pantiin varmuuden vuoksi liian korkeiksi varmuusmarginaalien avulla”, Ruuskanen kertoo kirjassa.
Viimeisen kerran ministeriö vahvisti tapaturmavakuutuksen maksut vuodelle 1998, mitä ennen niitä oli peritty kymmeniä vuosia. Ruuskasen mukaan nämä maksut varmuusmarginaaleineen ja niiden käyttö sijoitustoiminnassa kasvattivat rahakasan vahinkovakuutusyhtiöihin, esimerkiksi Sampoon ja Pohjolaan.
Yhtiöt purkivat rahakasan omistajilleen muun muassa Björn Wahlroosin tullessa osakkeenomistajaksi.
Mekanismi kulki Ruuskasen mukaan näin: Mandatumin ja Sammon osakkeiden vaihdolla Wahlroos sai omistuksen Sammossa, minkä jälkeen suomalaisten vuosikymmeniä maksamat lakisääteiset maksut kulkeutuivat osinkoina Wahlroosille ja muille osakkeenomistajille.
”Moraalitonta toimintaa”
Wahlroos itse kertoi Sammon vuoden 2000 vuosikertomuksessa osingon kaksinkertaistuneen ”ylikapitalisaation” purkamisen vuoksi. Sampo jakoi Wahlroosin ensimmäisenä johtajakeväänä 2001 melkein koko tuloksensa verran osinkoja, vaikka yhtiön vasta julkistaman strategian mukaan tuloksesta piti jakaa osakkeenomistajille puolet.
Valtio oli Sammon suurin omistaja, mutta ”ylikapitalisaation” purkamisesta ei käyty keskustelua, professori Olli-Pekka Ruuskanen sanoo.
Sosiaali- ja terveysministeriön vakuutusosaston silloinen ylijohtaja Tarmo Pukkila kommentoi kirjassa, että yksityisten vakuutusyhtiöiden voitonjakoon oli mahdotonta puuttua, mikäli yhtiöiden vakavaraisuus oli kunnossa.
”Jos ulos jaettiin lakisääteisesti kertyneitä varoja, toiminta oli tietenkin moraalitonta”, Pukkila jatkaa.
Kuka oli vastuussa Björn Wahlroosin äkkirikastumisesta joulukuussa 2000? Lue Kansan Uutisten verkkolehdestä kello 8.
uutiskirje 
