Komissio ei luota Suomen elinaikakertoimen malliin
Eläkepommin purku on onnistunut Suomessa, katsoo työeläkevakuuttaja Ilmarisen taloudesta ja eläkepolitiikasta vastaava johtaja Jaakko Kiander.
Vielä 10–15 vuotta sitten pelättiin, ettei eläköityvien tilalle tule riittävästi uusia työntekijöitä. Syntyvyys on kuitenkin pysynyt eurooppalaisittain korkealla, ja maahanmuutto on pitänyt huolen työvoiman riittävyydestä.
Lisäksi vuoden 2005 eläkeuudistus leikkasi odotettavissa olleita isoja eläkkeitä. Viimeisten työvuosien ansioiden sijaan eläke sidottiin koko työuran aikana ansaittuun palkkatuloon. Tämä pienensi osaltaan pelättyä eläkepommia.
Kannusteet ovat toimineet
Kiander arvioi, että myös elinaikaodotteen vaikutus eläkkeisiin on purrut jonkin verran. Työelämässä jatketaan yhä pidempään.
Toisaalta tutkijat väittävät, että työurien piteneminen johtuu työttömyyseläkkeiden leikkaamisesta.
Joka tapauksessa yli 55-vuotiaat ovat nyt useammin työssä kuin vastaava ikäluokka vuonna 2000. Tuolloin yli 55-vuotiaista kävi työssä 42 prosenttia, nyt 57 prosenttia.
Ilmarisessa arvellaan, että yli 53-vuotiaiden korkeampi työeläkemaksu on toiminut hyvänä kannustimena. Ikääntyvät työntekijät maksavat tänä vuonna TyEL-maksua 6,5 prosenttia palkastaan, nuoremmat 5,15 prosenttia. Vastaavasti työnantajan osuus työeläkemaksusta on hieman korkeampi nuorilta ja matalampi ikääntyviltä.
Elinaikakerroin ei vakuuta komissiota
Euroopan komissio ei ole vakuuttunut, että suomalainen malli elinaikakertoimesta toimisi. Komission mukaan Tanskan malli on parempi. Siellä elinaikakerroin vaikuttaa suoraan eläkeikään.
Suomessa elinaikakerroin vaikuttaa eläkkeen määrään. Kerroin lasketaan eläkkeelle jäävän ikäluokan oletetun elinajan mukaan. Eläkeikää lähenevän pitää tehdä töitä nyt hieman yli 63-vuotiaaksi saadakseen eläkkeensä täytenä.
Kerroin on ollut voimassa vasta kolme vuotta.
Eläketurvakeskuksen mukaan ihmiset jäävät eläkkeelle yleisimmin 63-vuotiaina joko vuodenvaihteessa tai ennen kesälomia, miten se kulloinkin sopii työpaikan lomajärjestelyihin.