Valokuvaus keksittiin vuonna 1839 ja ensimmäinen värikuva otettiin jo 1861. Nykyaikainen värivalokuvaus vakiinnutti paikkansa kuitenkin vasta 1930-luvulla, kun Agfacolor Saksassa ja Kodachrome Yhdysvalloissa toivat markkinoille väridiafilminsä.
Häikäiseviä värivalokuvia taltioitiin silti jo yli sata vuotta sitten. Yksi alan todellinen pioneeri oli venäläinen Sergei Prokudin-Gorski (1863–1944), joka taltioi tsaarin hallitseman valtakunnan näkymiä tuhansiin kuviin 1900-luvun ensimmäisinä vuosina.
Prokudin-Gorskin otoksia ovat myös varhaisimmat Suomessa kuvatut värivalokuvat Saimaan kanavasta vuodelta 1903. Prokudin-Gorskin hehkuvia kuvia on esillä Gallen-Kallelan museon näyttelyssä Värivalokuvia ennen värifilmiä. Hänen kuvansa ovat säilyneet Yhdysvaltain kongressin kirjaston kokoelmissa.
Ainutlaatuisia kuvia Muurmannin ratatyömaalta.
Kuka oli Sergei Prokudin-Gorski, loisteliaasta tuotannostaan huolimatta valokuvauksen suuri tuntematon? Sitä valottaa Gallen-Kallelan museon julkaisema näyttelyn kuraattorin Mikko Pekarin kirjanen Väri on valoa. Valitettavasti kyseessä on todellakin kirjanen, sillä kuvat eivät pääse siinä täysin oikeuksiinsa.
Pekarin mukaan värejä valokuvaan alettiin kehittää jo 1860-luvulla, mutta kestävää ratkaisua ei löytynyt.
Kemiaa ja taidetta
Prokudin-Gorski opiskeli Pietarissa yhtä aikaa kemiaa ja taideaineita. Hän osallistui Pietarin valokuvausseuran toimintaan ja julkaisi 1898 ensimmäiset valokuvatekniikkaa käsittelevät kirjasensa.
Vuonna 1905 hän esitteli Venäjän teknisen seuran kokouksessa kolmivärikuvauksen periaatteita ja näytti kuviaan.
Vuonna 1906 hänen värikuviaan alettiin julkaista Valokuvauksen harrastaja -nimisessä lehdessä ja vuonna 1908 hän kuvasi kirjailija Leo Tolstoin väreissä. Tolstoin kuvasta valmistettiin värillisiä postikortteja ja julisteita.
Järjestelmällisen tsaarin valtakunnan kuvaustyön Prokudin-Gorski aloitti vuonna 1909. Hänen matkansa ulottuivat Volgalta Uralille ja Dagestanista Suomeen. Valtiovallan suunnitelmissa oli 10 000 kuvan kokoelma. Hän sai käyttöönsä oman junanvaunun, jossa oli pimiö ja jolla oli lupa liikkua myös valtakunnan levottomilla reuna-alueilla.
Ensimmäisen maailmansodan aikana vuonna 1915 hän teki viimeisen kuvausmatkansa Karjalaan ja Muurmannin ratatyömaalle, josta Prokudin-Gorskin kokoelmassa on ainutlaatuisia värivalokuvia.
Vielä vallankumouksen jälkeen hänet kutsuttiin järjestämään valokuvataiteen koulutusta Neuvosto-Venäjällä, mutta Prokudin-Gorski jätti saapumatta takaisin elokuussa 1918 Norjaan tekemältään matkalta. Hän jatkoi menetelmänsä kehittämistä loppuikänsä Ranskassa.
Värivalokuvauksen suosion läpimurroksi muodostui kuitenkin Lumiéren veljesten kehittämä Autochrome, josta tuli ensimmäinen teollisesti valmistettu värivalokuvamateriaali.
Värivalokuvia ennen värifilmiä. Sergei Prokudin-Gorski ja karelianistit I.K. Inha sekä Akseli Gallen-Kallela Gallen-Kallelan museossa Helsingissä 26. 1. 2014 asti.