Suhdanne-ennustajat näyttävät olevan varsin yksimielisiä siitä, että Euroopan talouskriisissä pahin on ohitettu. Tosin suurin varauksin.
Hentoinen käänne parempaan ei ole vielä kirkossa kuulutettu ja ennustajat muistuttavat heikomman kehityksen mahdollisuudesta.
Mikäli odotettu talouskäänne päämarkkina-alueella muuttuu tosiasiaksi, se merkitsee hyvää myös Suomen taloudelle. Kaikki ovat syksyn mittaan ennustaneet lievää talouskasvua vuodeksi 2014.
Valtiovarainministeriö ja Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla arvioivat Suomen talouskasvuksi ykkösellä alkavan luvun. VM 1,2 prosentin ja Etla 1,6 prosentin verran.
Palkansaajien tutkimuslaitoksen ennuste on 2,1 prosenttia ja Pellervon taloustutkimuksen 2,3 prosenttia.
VM ja Etla ovat samoilla linjoilla myös toisessa asiassa. Molemmat arvioivat julkisen talouden osuuden bruttokansantuotteesta nousevan yli 60 prosentin kriittisen rajan. VM arvioi haamurajan ylittyvän ensi vuonna ja Etla vuonna 2015.
Palkansaajien tutkimuslaitos ja Pellervo eivät 60 prosentin ylitykseen usko. Syynä ovat hieman korkeammat kasvuodotukset sekä se, että hallitus voi vaikuttaa asiaan omilla toimillaan.
Enintään 60 prosenttia on Emu-kriteereihin kirjattu julkisen velan osuus BKT:sta. Sen ylittymisen on tunnelmoitu uhkaavan Suomen kolmen A:n luottoluokitusta, jota hallitus on varjellut kuin silmäteräänsä. Se heikkeneminen merkitsisi velkojen korkokustannusten jyrkkää nousua.
Tällä hetkellä 60 prosentin rajan alapuolella ovat vain Suomi ja Luxemburg. Saksassakin julkisen velan osuus BKT:stä huitelee 80 prosentin tuntumassa.
Luottoluokittajat näyttävät siis tuijottavan muita asioita, kuin euroalueen velkakriteeriä.