KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Kotimaa

Martta Koskisen teloituksesta 70 vuotta

Aikalaiskuvausten mukaan Martta Koskinen oli pitkä ja kovaääninen nainen. Kuvassa Koskisen Helsingin raitiotie- ja omnibussiosakeyhtiön joulukuun kuukausilippu vuodelta 1942.

Aikalaiskuvausten mukaan Martta Koskinen oli pitkä ja kovaääninen nainen. Kuvassa Koskisen Helsingin raitiotie- ja omnibussiosakeyhtiön joulukuun kuukausilippu vuodelta 1942. Kuva: Kansan Arkisto/Yrjö Lintunen

Malmin hautausmaalla Helsingissä on Punaisten muistokivi. Yksi siihen kaiverretuista nimistä on Martta Koskinen.

Anna Paju
29.9.2013 11.55

Sunnuntaina 29. syyskuuta tulee kuluneeksi 70 vuotta Martta Koskisen teloituksesta. Vuonna 1897 syntynyt Koskinen tuomittiin maanpetoksesta kuolemanrangaistukseen ja on viimeinen Suomessa teloitettu nainen.

Hollolassa syntynyt Koskinen kävi koulua vain yhden vuoden, mutta oppi silti lukemaan, kirjoittamaan ja laskemaan.

Navettapiikana toiminut Koskinen liittyi parikymppisenä punakaartiin ja vangittiin ensimmäisen kerran kansalaissodan sekavissa loppuvaiheissa syyskuussa1918. Hänet tuomittiin ”osallisuudesta maanpetokseen” neljäksi vuodeksi vankeuteen ja menettämään kansalaisluottamuksensa 10 vuodeksi.

ILMOITUS
ILMOITUS

Hän istui Suomenlinnassa, Santahaminassa ja Tammisaaressa. Koskinen kuitenkin armahdettiin jouluna 1919 ja kotiin palasi luurangoksi laihtunut, mutta vakaumukseltaan vahvistunut nainen.

Maanalaisessa SKP:ssä

Kirjallisesti lahjakas Koskinen hankki ompelijan ammatin ja toimi maanalaisessa SKP:ssa. Seuraavan kerran hänet pidätettiin ja tuomittiin vankeuteen vuonna 1933. Perusteena oli muun muassa hänen kotoaan takavarikoitu kirjoituskone, jolla oli kirjoitettu SKP:n papereita.

Vankilassa Martta Koskinen tutustui muun muassa Hertta Kuusiseen. Vapauduttuaan vuonna 1935 Koskisen oli yhä säännöllisesti ilmoittauduttava poliisille, koska oli yhä vailla kansalaisluottamusta.

Koskinen liittyi kiellettyyn Suomen ja Neuvostoliiton Rauhan ja Ystävyyden seuraan heti kun se perustettiin. Kaiken ompelijan työltä liikenevän aikansa itsellinen nainen omisti puolueelle. 1940-luvun alussa Koskinen toimi maanalaisen kommunistisen liikkeen salaisena postikonttorina ja sai siten keskeisen aseman liikkeessä.

Pelasti Yrjö Leinon hengen

Jatkosodan aikana Koskinen ryhtyi myös järjestämään piilopaikkoja ja ruokaa puoluetovereille, jotka olivat kieltäytyneet lähtemästä sotaan tai karanneet rintamalta.

Tästä hänet ilmiantoi hänen apurinsa, sotilaskarkuri Olavi Heiman.

Martta Koskinen asetettiin kenttäoikeuden eteen ensimmäisen kerran maaliskuussa 1943. Tuomarit pitivät häntä ”täysin oppineena agenttina”. Valpo kuulusteli Koskista kerta toisensa jälkeen, mutta tämä ei suostunut kertomaan mitään. Näin hän pelasti muun muassa jatkosodan vakoilupäällikön, Yrjö Leinon hengen.

Varoittava esimerkki

Usean oikeudenkäynnin jälkeen Koskinen tuomittiin kuolemaan sota- ja maanpetoksesta. Kenttäoikeuden tuomio pysyi voimassa sotaylioikeudessa ja edelleen korkeimmassa oikeudessa.

Sekä Koskinen itse, että hänen sisarensa Toini Forsman kirjoittivat armahdusta anovan kirjeen presidentti Risto Rytille. Yleensä anomukset johtivat tulokseen ja tuomiot lievennettiin, mutta Koskisesta oli päätetty tehdä varoittava esimerkki.

Ryti hylkäsi armonanomuksen ja Martta Johanna Koskinen teloitettiin ampumalla 29. syyskuuta, yhdessä hänet ilmiantaneen Olavi Heimanin kanssa.

Kuolemanrangaistus pois vasta 1972

Vuonna 1949 Suomessa tuli voimaan lainmuutos, jonka mukaan kuolemanrangaistus rauhanaikana kiellettiin.

Kun kuolemanrangaistuksen poistamisesta kokonaan rangaistusjärjestelmästä äänestettiin eduskunnassa vuonna 1972, osa SMP:n ja kokoomuksen kansanedustajista vastusti sen täydellistä poistamista.

”…mutta niin kuin maisemakin on eri näköinen riippuen siitä miltä puolelta sitä katselee, niin on totuuskin”, kirjoitti kuolemaantuomittu Martta kirjeessä sisarelleen syyskuussa 1943.

ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Laivayhteys Helsingistä Tallinnaan täyttää 60 vuotta – järisytti naapurisuhteita

Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela.

Vasemmistoliiton Minja Koskela käy läpi politiikan kevätkautta KU:n kesähaastattelussa: “Kyllä siinä käytiin koko tunneskaala läpi”

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

Noora Kotilainen on sotaa, militarismia, kriisejä ja kärsimystä työssään käsittelevä valtiotieteilijä ja historian tutkija, joka käsittelee kolumneissaan aikaamme leimaavia synkkiä ja väkivaltaisia ilmiöitä.

Noora Kotilaisen kolumni: Tappaminen sodassa on juridisesti oikeutettua, mutta lopulta yksilö on yksin tekojensa kanssa

Uusimmat

Mielenosoitus Javier Milein hallitusta vastaan Buenos Airesin keskustassa helmikuussa. Mielenosoituksessa vastustettiin Milein rajuja uhkauksia feminismiä, HLBTIQ-yhteisöä ja sukupuolipolitiikkaa kohtaan. Nyt tulilinjalla ovat lisäksi journalistit.

Javier Milein sota Argentiinan mediaa vastaan: ”Emme vihaa toimittajia tarpeeksi”

Laivayhteys Helsingistä Tallinnaan täyttää 60 vuotta – järisytti naapurisuhteita

Lahden Vesijärven sataman menneisyys avautuu kiehtovalla tavalla Timo Sandbergin Surmasatamassa.

Huumekauppaa ja väkivaltaa Vesijärven satamassa – Timo Sandberg jatkaa Lahti-sarjaansa varmoin ottein

Mapuchekansan edustajat juhlivat juhannukseen sijoittuvaa uutta vuottaan We Tripantua Vilcúnissa, 700 kilometriä Santiagon eteläpuolella.

Chilen etelän haava – Mapuche-kansan maakiista hakee ratkaisuaan

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Puolan rakentama teräsaita torjuu idän uhkaa Valko-Venäjän vastaisella rajalla mutta kiusaa myös paikallisia

 
02

Roskavuorovesi vie turistit Balin rannoilta: Kansalaisjärjestön varastot täyttyvät muovijätteestä

 
03

Onko Jussi Halla-aho fasisti?

 
04

Laivayhteys Helsingistä Tallinnaan täyttää 60 vuotta – järisytti naapurisuhteita

 
05

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Elina Backmanin Saana Havas -dekkarit kaipaisivat voimakasta uusiutumista

05.07.2025

Latinalainen Amerikka kiristää otettaan kansalaisjärjestöistä

05.07.2025

Puolan rakentama teräsaita torjuu idän uhkaa Valko-Venäjän vastaisella rajalla mutta kiusaa myös paikallisia

03.07.2025

Roskavuorovesi vie turistit Balin rannoilta: Kansalaisjärjestön varastot täyttyvät muovijätteestä

02.07.2025

Zimbabwessa pienet jyvät pelastavat maanviljelijän päivän

01.07.2025

Vasemmistoliiton Minja Koskela käy läpi politiikan kevätkautta KU:n kesähaastattelussa: “Kyllä siinä käytiin koko tunneskaala läpi”

01.07.2025

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

30.06.2025

Tatiana Elf aukoo uusia uria suomitrilleriin pätevässä esikoisessaan Huijari

29.06.2025

Noora Kotilaisen kolumni: Tappaminen sodassa on juridisesti oikeutettua, mutta lopulta yksilö on yksin tekojensa kanssa

29.06.2025

Samuli Laihon trilleri Pelon piiri on juuri niin jännittävä kuin sen nimi lupaa

28.06.2025

Rukoilen: Älä äänestä demareita

28.06.2025

Käännekohtien kevät – Mitä jäi mieleen politiikan alkuvuodesta 2025?

28.06.2025

Väinö Linnan klassikko valtaa Pyynikin

27.06.2025

Neljä nostoa sotilasliiton huippukokouksesta – Nato suostui Trumpin saneluun

27.06.2025
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Onko nuorille tarjolla muutakin kuin sodanajan sijoituspaikka?

16.06.2025

Miltä antifasistinen ulkopolitiikka näyttää?

19.05.2025

Tiede luo toivoa, kun maailma myllertää

17.04.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään