KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Näkökulma

Miksi on näin kuin on?

Juha Drufva
2.10.2013 8.45
Fediverse-instanssi:

Joutilas luokka osa 18

USA:ssa 1960-luvun puolivälissä syntynyt onnellista elämää ja ihmisten välistä yhteisyyttä korostava hippiliike oli lähellä Hegelin näkemystä jatkuvasta elämän sunnuntaista. Mystisessä henkevyydessään hippiliike erosi joutilas luokan pröystäilevästä joutilaisuudesta.

Se muistutti filosofi Laotsen ajatusta, että on kyettävä hallitsemaan vaikuttamatta asioiden kulkuun. Myös Gandhin väkivallaton vastarinta oli keskeisellä sijalla.

Mystiikka ei katso eteenpäin tulevaisuuteen kuten insinööri. Pikemminkin mystiikka kysyy, miksi on näin kuin on. Ja onko näin ollut aina ja tuleeko näin aina olemaan?

ILMOITUS
ILMOITUS

Ja onko tämä kaikki, mitä näemme ja koemme ja pidämme todellisuutena, onko se lainkaan totta, todellista tai syvimmiltään totuuden mukaista? Mihin voimme luottaa vai voimmeko mihinkään?

Pisimmälle tämän ajatusketjun vei Buddha, joka jopa nihilistisesti halusi kuolettaa kaikki halut ja aistit, jonka lopputuloksena olisi nirvana, vapautuminen maailman tuskasta ja ahdistuksesta.

Levottomana nykyaikana globaalissa maailmassa pääomat, tavarat ja työvoima liikkuvat vapaasti ristiin rastiin yli valtioiden ja maanosien rajojen.

Ihmiset vaihtavat kotiseutujaan, elämänkumppaneitaan ja ammattejaan kuin tavaroita. Immanuel Wallerstein tosin muistuttaa kiihkeimpiä modernistisia uutuusintoilijoita mystikon tavoin siitä, että moderni kapitalistinen edistys on viimeisen 400 vuoden aikana aiheuttanut eri puolilla maailmaa miljardeille ihmisille enimmäkseen huonontumista kaikilla elämän alueilla.

Tätä nykyä maailmassa on huomattavasti vähemmän fyysistä elintilaa ja vähemmän puita henkilöä kohti kuin 400 vuotta sitten.

Rajaton laajentuminen voi mielikuvana kohti taivaita singahtamisesta tuoda hurmiota edistysuskoiselle. Mielikuva alas tyhjyyteen syöksymisestä puolestaan luo mielikuvan tuhoutumisesta.

Tällaisissa kulttuurisissa murtumakohdissa on mystiikka aina nostanut päätään katselemaan vaihtoehtonäkymiä rationaalisen edistysuskon leveiden hartioiden yli.

Epävarma tulevaisuus tuottaa mystisiä unelmia ja helppoja selviytymisratkaisumalleja.

Mystiikka ei metelöi jatkuvien uutuuksien puolesta, eikä kannusta kulutuskeskeiseen vapaa-ajanviettoon.

Vapaa-aika -käsite voitaisiin korvata laajemmalla ja mystisemmällä yhteiskunnallisella käsitteellä ”vapaa elämä,” vaikka mystiikka, kuten buddhalaisuus pitää päämääränä elämästä vapautumista.

Vapaassa elämässä on keskeisellä sijalla kysymys omistussuhteista koko yhteiskunnan ja kaikkien yhteiskunnan jäsenten näkökulmasta. Ei pelkästään siitä, minkä verran kullakin yksilöllä on omaa ”vapaa-aikaa” palkkatyön rinnalla ja kuinka paljon hänen kuukausiansioistaan jää jäljelle pelkkiin henkilökohtaisiin kulutusnautintoihin.’

Kulttuurisesti olisi virkistävää palata talvi- ja jatkosodasta omaan aikaamme ja sen konflikteihin. Voisimme miettiä tarkkaan hippien tavoin, ilman turhaa hötkyilyä, millaisia yhteyksiä menneillä tapahtumilla on oman aikamme konfliktien kanssa.

Onko ”surutyö” tehty jo loppuun vai vieläkö entisiltä ajoilta on ratkaisuja vaativia ristiriitoja jäljellä, jotteivät ne muuttuisi mystisiksi, tunnistamattomiksi kummituksiksi.

Kenties emme tule koskaan näkemään sitä päivää, jolloin 1960-70-luvuilla teoretisoinnin kiistojen kohteena olleet jatkuvan elämän sunnuntain visiot olisivat käytännössä toteutuneet.

Ne olivat useimmiten vinoja unelmia, jotka tosielämä jätti toteuttamatta. Pelkkä mystinen unelmointi ei riitä unelmien toteuttajaksi. Mutta ei kai siitä suurempaa haittaakaan ole.

Tämän 25-osaisen juttusarjan runkona on Thorstein Veblenin 1899 ilmestynyt teos ”Joutilas luokka” (Art House 2002, suom. Tiina Arppe ja Sulevi Riukulehto).

Norjalais-yhdysvaltalainen taloustieteilijä ja kulutussosiologi Veblen (1857-1929) kehitti teorian joutilaasta luokasta, miten rikkaat karttavat työntekoa vaikka näyttävät olevankin koko ajan jotain puuhastelemassa ja jakelemassa rahvaalle elämänohjeita ahkeruutta silmällä pitäen.

Fediverse-instanssi:
ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Yksi MM-kisojen areenoista on Los Angelesissa.

Korruptio, rahastus ja kyynisyys – näin Fifa murentaa maailman suosituimman lajin uskottavuutta

Kaikki tuhannen ällän ylioppilaat eivät ehkä olekaan ansainneet ihan omalla työllään asemaansa, lataa Veikka Lahtinen.

En halua lukea enää yhdestäkään tuhannen ällän ylioppilaasta

Veikka Lahtisen mielestä olisi mukavaa, jos tekoälyä kritisoitaisiin omia aivoja käyttäen.

Vasemmistolaisten tekoälykritiikki kuulostaa tekoälyn kirjoittamalta

Noora Kotilainen on sotaa, militarismia, kriisejä ja kärsimystä työssään käsittelevä valtiotieteilijä ja historian tutkija, joka käsittelee kolumneissaan aikaamme leimaavia synkkiä ja väkivaltaisia ilmiöitä.

Noora Kotilaisen kolumni: Ikioma objektiivinen totuus

Uusimmat

Salomonsaarten rannikkokylissä kotitalouksien tulot ovat riippuvaisia kalan myynnistä. Kuvassa kalaa myydään Aukissa Malaitan maakunnassa Salomonsaarilla.

Kala ruokkii Tyynenmeren saarien asukkaat, mutta nyt siihen kertyy näkymätöntä myrkkyä

Lê Bá Tý viljelee luumuja.

Yhä vaisummin virtaa Mekong – Ilmastonmuutos, politiikka ja padot uhkaavat Vietnamin ruoka-aittaa

Chilen ensimmäisen tuulipuiston, Canelan, 112 metriä korkeat tuulimyllyt tuottavat sähköä mereltä puhaltavien tuulten voimalla Coquimbon alueella Pohjois-Chilessä. Tuulipuistojen elinkaaren loppu ei ole enää tulevaisuuden kysymys, vaan ratkaisuja vaativa nykyongelma.

Chile etsii ratkaisua tuulimyllyjen tuomaan jäteongelmaan

Moskovalaisia Punaisen torin sisäänkäynnillä. Venäjän valtio on lainsäädännön ja leimaavan puheen avulla järjestelmällisesti pyrkinyt eristämään lhbtiqa+-yhteisön.

Vaino ajaa Venäjän seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt maan alle ja ulkomaille

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Kuinka paljon työttömyyttä kansantalous voi kestää? ”Pitäisi puhua työttömyyden vähentämisestä”, sanoo ekonomisti

 
02

Chile etsii ratkaisua tuulimyllyjen tuomaan jäteongelmaan

 
03

Tulevaisuudessa joka kolmas maailman nuori asuu Afrikassa, mutta miljoonille heistä ei löydy työtä

 
04

Amislaiset jakoivat lukujärjestyksiään: – Niistä näkyi, miten lyhyiksi koulupäivät voivat jäädä, Lohikoski sanoo

 
05

Jokelainen: Tekoälymurros edellyttää perustuloa – ”Herättää syystäkin huolta”

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Kun mies tapettiin, alkoi vaino – afganistanilainen Mehrmaa pakenee voidakseen työskennellä ja välttääkseen pakkoavioliiton

29.06.2026

Kuinka paljon työttömyyttä kansantalous voi kestää? ”Pitäisi puhua työttömyyden vähentämisestä”, sanoo ekonomisti

29.06.2026

Tulevaisuudessa joka kolmas maailman nuori asuu Afrikassa, mutta miljoonille heistä ei löydy työtä

27.06.2026

Jokelainen: Tekoälymurros edellyttää perustuloa – ”Herättää syystäkin huolta”

26.06.2026

Sörkan friidu ja Kaivarin kundi – Kaurasen 30-vuotias romaani tihkuu samaa uuden aallon uhmaa kuin Bremerin näyttely

26.06.2026

Unkarille koitti uusi alku – Mikä muuttuu, mikä säilyy samana?

26.06.2026

Ammatillinen koulutus on muutakin kuin lyhyitä koulupäiviä – rehtorit kaipaavat tarkkuutta kritiikkiin

25.06.2026

Amislaiset jakoivat lukujärjestyksiään: – Niistä näkyi, miten lyhyiksi koulupäivät voivat jäädä, Lohikoski sanoo

25.06.2026

Somessa kohahduttanut Finlaysonin Kurttila avasi KU:lle ajatuksiaan ”vassarikapitalismista”

24.06.2026

Erkki Lehtinen, 91, palaa isänsä historiaan: ”Sivuun ei jäänyt kukaan” – isoisä kuoli Suomenlinnan vankileirillä

24.06.2026

EU:n uusi yhtiömalli avaa ovet sääntelyshoppailulle – Kivelä ja Lohikoski vaativat Suomea torjumaan esityksen

24.06.2026

MM-futista pelataan korruption keskellä – Kysyimme, ovatko miesten jalkapallon MM-kisat pilalla

24.06.2026

Vasemmistoliiton Koskela on matkalla kohti vaalivoittoa – ”Hallitukseen pitää haluta, mutta ei hinnalla millä hyvänsä”

23.06.2026

Europarlamentti vähentää lupahärdelliä: Apu, kalusto ja ihmiset saadaan liikkeelle, kun on kiire

23.06.2026
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Kansalaisyhteiskunnan hiljentäminen ei ole säästöpolitiikkaa – se on vallankäyttöä

18.06.2026

Euroopan akilleenkantapää on sen riippuvuuksissa

19.05.2026

Fossiiliriippuvuus on elinkustannuskriisin keskeisin syy

20.04.2026
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset