Valtakunnallista asunnottomien yötä vietetään jälleen torstaina, nyt jo 15. kerran. Palavat tulet nostavat taas kerran asunnottomat ihmiset ja heidän ongelmansa valokeilaan. Asunnottomuus pysyy sitkeästi hyvinvointi-Suomen vitsauksena. Keinoja ongelman ratkaisemiseen löytyy, mutta ei poliittista tahtoa. Perusoikeus asumiseen ei yksinään velvoita oikeastaan mihinkään. Tarvitaan järeitä keinoja.
Asunnottomuusongelmat ovat entisestään monimutkaistuneet eikä aina kyse ole pelkästä asunnosta. Jos vuokra-asunnon on onnistunut saamaan, sen säilyttäminen on haastavaa varsinkaan, jos työtä ei ole. Myös vuokrien nousu kaataa talouksia ja asunnottomaksi jää kokonaisia perheitä. Moni palelee ensi yönäkin, kun pään päällä ei ole kunnollista kattoa tai kattoa ollenkaan.
Vapaaehtoisjärjestöt ja ennen muuta Vailla vakinaista asuntoa ry (VVA) ovat tehneet valtavan työn auttaessaan asuntoa vailla olevia ja organisoimalla erilaista kansalaistoimintaa. Tuskin asunnottomien yön tilaisuuksiakaan olisi eri puolilla maata ilman VVA:ta ja sen aktiiveja. Järjestö korostaa, että oikeus asumiseen on ihmisoikeus, eikä asunnon puuttumista tule hyväksyä missään oloissa.
Ongelma ei kuitenkaan ratkea vapaaehtoistyöllä, jota sadat suomalaiset jaksavat kiitettävällä tarmolla tehdä vaikeissa oloissa vuodesta toiseen.
Uusia asunnottomia tulee koko ajan varsinkin pääkaupunkiseudulla tilapäisen tai pysyvän asunnon saaneiden tilalle. Monilla asunnottomuuteen liittyy luottokelpoisuuden menettäminen muun muassa pikavippien vuoksi. Jos tipahtaa pitkäaikaisasunnottomuuteen, se voi johtaa täydelliseen syrjäytymiseen yhteiskunnasta. Asunnottomuus kasvattaa erityisesti nuorten syrjäytymisriskiä.
Mikäli kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja olisi riittävästi tarjolla, silloin luottotiedoistakaan ei tulisi kynnyskysymystä. Asunnottomien yön kansalaisliike on esittänyt yhdeksi ratkaisuksi jo vuosia kuntien omaa vuokra-asuntotuotantoa.
Asunnottomuus ei kosketa vain Suomea, vaan ongelma on Euroopan ja maailmanlaajuinen. EU:n jäsenvaltiot ovat virallisesti sitoutuneet asunnottomuusohjelmien kehittämiseen, mutta konkreettiset teot puuttuvat. Tuoreen arvion mukaan EU-maissa on neljä miljoonaa asunnotonta.