Saamelaisen määritelmää ehdotetaan muutettavaksi. Muutoksilla korostettaisiin saamelaisen yhteisön – sukuyhteisön – merkitystä saamelaisuudelle.
Saamelaiskäräjälain sisältämän saamelaisen määritelmän lisäksi keskiviikkona oikeusministeri Anna-Maja Henrikssonille (rkp) mietintönsä luovuttanut työryhmä ehdottaa lakiin useita muita muutoksia.
Perustuslakiin pohjaavasta saamelaisten kulttuuri-itsehallinnosta säädetään saamelaiskäräjistä annetulla lailla, joka tuli voimaan vuoden 1996 alusta. Nyt lain toimivuutta ja ajanmukaisuutta on arvioitu kokonaisuudessaan uudelleen.
Työryhmän ehdotuksen mukaan laissa saamelaisella tarkoitettaisiin henkilöä, joka pitää itseään saamelaisena.
Tämä edellyttää kuitenkin sitä, että hän itse tai ainakin yksi hänen vanhemmistaan tai isovanhemmistaan on sukuyhteisössään oppinut saamen kielen ensimmäisenä kielenään tai hän on omaksunut sukuyhteisössään saamelaiskulttuurin ja ylläpitänyt yhteyttä siihen tai ainakin yksi hänen vanhemmistaan on merkitty tai olisi voitu merkitä äänioikeutetuksi saamelaisvaltuuskunnan tai saamelaiskäräjien vaaleissa.
Olennaista on, että henkilö on omaksunut saamelaisen elämäntavan tai kulttuurin saamelaisessa yhteisössä.
Nykyiseen lakiin verrattuna perusteeksi ei enää riittäisi pelkästään se, että henkilö on sellaisen henkilön jälkeläinen, joka on merkitty tunturi-, metsä- tai kalastajalappalaiseksi maa-, veronkanto- tai henkikirjassa.
Työryhmä ehdottaa myös muutoksia muun muassa saamelaiskäräjien valintaan.