Taloustilanne ajoi työmarkkinajärjestöt keskitettyyn sopimukseen
– Julkisuudessa asia ei ehtinyt olla kuin muutaman tunnin ennen kuin neuvottelutulos oli jo allekirjoitettu, sanoo Elinkeinoelämän keskusliiton työmarkkina-asioista vastaava johtaja Lasse Laatunen.
Keskitettyä sopimusta ei oikeastaan olisi pitänyt syntyä lainkaan, sillä työnantajajärjestöissä vallalla olleen näkemyksen mukaan sellaisten aika oli peruuttamattomasti ohi.
Viime kevään mittaan jyrkän kielteinen kanta alkoi pehmetä. Laatusen mukaan suurin selittäjä olivat talousnäkymät. Ne olivat karut.
– Alettiin pohtia, että kattava, pitkäaikainen ja vakauttava ratkaisu toisi kerralla selvyyden työmarkkinoille. Se olisi paras vaihtoehto myös maan hallituksen talouspolitiikan perustaksi.
Keväällä tehtiin epäonnistunut yritys, vaikka osapuolten näkemykset eivät olleet mahdottoman kaukana toisistaan.
Kriisitietoisuus ei Laatusen mukaan riittänyt. Palkansaajajärjestöissä eläteltiin vielä toiveita, että syksyllä kaikki on toisin ja talousnäkymät seestyvät vuoden loppua kohden.
Liikasen luvut herättivät
Kesän mittaan kriisitietoisuus alkoi kasvaa. Keskeiseksi Laatunen näkee Suomen Pankin selvitystyön.
– Liikasen luvut olivat niin vastaansanomattomat, ettei kukaan yrittänyt niitä kiistää, Laatunen sanoo tarkoittaen Suomen Pankin pääjohtajaa Erkki Liikasta.
Suomen Pankki otti aktiivisen roolin kriisitietoisuuden levittäjänä. Pankin edustajat tapasivat työmarkkinajärjestöjen edustajia yhdessä ja erikseen.
Elokuun neuvotteluissa oli jo tekemisen meininki. Tiedettiin, että tällä sopimuskierroksella jaetaan niukkuutta.
Työnantajapuolen asenteen Laatunen tiivisti toteamalla, että kyse oli nyt siitä, kummalla tavalla tosiasiat on helpompi työmarkkinoilla hyväksyä: liittokierroksella vai keskitetyllä sopimuksella.
– Siitä tässä minun mielestäni oli kysymys. Olen varma, että toinen vaihtoehto olisi ollut huomattavasti vaikeampi hallita.
Kokkila ja liittojohtajat
Monet tupot nähnyt Laatunen kiittää EK:n hallituksen puheenjohtajan Ilpo Kokkilan panosta sopimuksen synnyssä.
– Ratkaisevaa oli Kokkilan määrätietoisuus. Hän oli neuvotteluissa hyvin aktiivisesti mukana.
Toiseksi ratkaisevaksi tekijäksi Laatunen nostaa teknologiateollisuuden liittojohtajat.
– Keskusjärjestöneuvotteluja tukivat taustalla Metalliliiton Riku Aalto, Ammattiliitto Pron Antti Rinne ja Teknologiateollisuuden Risto Alanko. Vaikka eivät olleet keskusjärjestöjen neuvottelupöydässä, he olivat hyvin aktiivisesti neuvottelujen taustalla.
Laatusen arvion mukaan Teknologiateollisuus kääntyi keskitetyn kannalla, koska pitkän työrauhan hinta oli sopiva ja sopimus antoi vapaat kädet alakohtaisen kehitystyöhön.
Vakauta ja työrauhaa
Kahdeksan viikkoa kestäneiden liittokohtaisten neuvottelujen jälkeen keskitetty ratkaisu vahvistettiin 25. lokakuuta. Kolmivuotinen sopimus kattaa 93 prosenttia palkansaajista.
Paitsi työmarkkinoille sopimus on Laatusen mukaan hyvä myös maan hallituksen kannalta. Se tuo vakautta talouspolitiikalle.
– Nykyisen hallituksen lisäksi ratkaisun pituudesta hyötyy myös seuraava, kevään 2015 eduskuntavaalien jälkeen nimitettävä hallitus.