Keskitetty ratkaisu työmarkkinoilla paransi alkavien eläkeneuvottelujen ilmapiiriä, arvioi Elinkeinoelämän keskusliiton johtaja Lasse Laatunen.– Jos olisi ajauduttu riitaan, sen vaikutukset olisivat näkyneet varmasti eläkepoliittisissa neuvotteluissa.
Hyvänä merkkinä Laatunen pitää sitäkin, ettei ylijohtaja Jukka Pekkarisen asiantuntijaryhmän äskettäin julkaistua raporttia ole ryhdytty oikopäätä ampumaan alas. Raportti toimii pohjana eläkeneuvotteluille.
– En ole nähnyt, että kukaan olisi lähtenyt kiistämään siinä esitettyjä faktoja.
Eläkejärjestelmän uudistuksen on määrä astua voimaan viimeistään vuoden 2017 alussa. Kolmikantaisiin neuvotteluihin on varattu aikaa ensi vuoden syksyyn ja linjaukset kirjataan vuoden 2015 eduskuntavaalien jälkeen muodostettavan hallituksen ohjelmaan.
Loppuaika menee eläkelakien läpivientiin hallituksessa ja eduskunnassa.
Yleisellä tasolla eläkeuudistuksen tavoitteena on vahvistaa järjestelmä kestämään eliniän piteneminen sekä vastata julkisen talouden kestävyysvajeen haasteeseen. Kestävyysvaje juontuu väestörakenteen ikääntymisestä.
Täsmätavoitteena on keskimääräisen eläkkeelle siirtymisiän nostaminen 62,4 vuoteen vuonna 2025. Pekkarisen työryhmän raportti osoittaa, että tavoitteesta jäädään yhdellä vuodella, jos mitään ei tehdä.
Neljän vuoden kiista eläkeiästä
Eläkejärjestelmän uudistusta on touhuttu jo nelisen vuotta. Erilaisia toimia työuran pidentämiseksi on tehty paljonkin, mutta itse eläkejärjestelmän uudistaminen on kilpistynyt kiistaan vanhuuseläkkeen alarajasta.
– Olen ihan varma, että eläkeikää olisi nostettu jo pitkän aikaa sitten, ellei Matti Vanhasen (kesk.) hallitus olisi aikoinaan yrittänyt pakkoratkaisua, Laatunen sanoo.
Hän uskoo asenteiden lientyneen.
– Tavoitteena on uudistus, joka turvaa eläkejärjestelmän rahoituspohjan ja luo vahvan mielikuvan, että myös nuoret voivat luottaa eläketurvaansa. Lisäksi järjestelmän pitää kohdella henkilöstöryhmiä tasa-arvoisesti.
– Uskon, että eläkeiän nostokin menee mukana tällaisessa yhteydessä.
Laatunen varoittaa liittämästä eläkepolitiikkaan tavoitteita, jotka eivät sinne kuulu. Eläkeratkaisut on tehtävä eläkepolitiikan lähtökohdista.
Työuria pidentävä työelämän kehittäminen menee Laatusen mukaan omia latujaan jatkuvana prosessina, samoin sosiaalipolitiikka.
Lähtökohtana pitää Laatusen mielestä olla eläkejärjestelmän alkuperäinen tarkoitus.
– Eläkejärjestelmän tarkoitus on tarjota ihmisille vanhuuden ja työkyvyttömyyden turva. Pitää myös taata nuorten ikäluokkien eläketurva tulevaisuudessa.
Laatusen mukaan eläkejärjestelmästä pitää karsia pois sellaiset rönsyt, jotka eivät liity suoraan tavoitteisiin.
– Pekkarisen työryhmän yksi ansio on juuri siinä, ettei asioita sotketa. Eläkepolitiikkaa arvioidaan eläkepolitiikkana ja eläkejärjestelmää osana kansatalouden kokonaisuutta.
– Vaikka siinä ei suositella yhtä mallia, sieltä löytyy faktoja, joiden pohjalta voi vetää johtopäätöksiä.