Järjellisiä rakenneuudistuksia 5
Lakisääteiset eläkkeet ja muu sosiaalivakuutus rahoitetaan erillisillä sosiaalivakuutusmaksuilla. Ne nimetään työnantajan ja työntekijän piikkiin sen mukaan, mikä osapuoli voittaa kolmikantaneuvottelun. Maksut nostavat aina työntekijän hintaa. Yritykset etsivät jatkuvasti keinoja korvata ihmistyötä muilla tuotantopanoksilla, joista näitä maksuja ei kerätä. Yksittäisiä työn ostajia maksut ja niiden sekava byrokratia kannustavat jättämään työn ostamatta tai maksamaan sen pimeästi.
Tämä työvoiman kaupan rangaistusvero on hävittänyt valtavasti hyödyllisiä ansiotöitä. Vähäisen markkinatuottavuuden väki on työttömänä ja köyhille räätälöidyn repaleisen sosiaaliturvan varassa.
Pikakeino lisätä laillista työtä on keskittää työn ostamiseen liittyvien verojen ja maksujen kerääminen. Henkilökohtaisia tuloja saisi maksaa vain ihmisen viralliselle tuloverotilille. Työn teettäjä voisi samalla maksaa myös henkilökohtaisen tulon sosiaalivakuutusveron. Se olisi vakiokorotus työansiosta.
Työntekijän ja työn ostajan pitää osata vain yksi prosenttilasku ja yksi maksutili, johon sekä työpalkkio että sovavero lähetetään. Veroviranomainen lähettää sovarahan Kelalle, joka tuottaa sillä työntekijälle kaiken pakollisen vakuutusturvan.
Moni ostaisi ja möisi työsuorituksia, kun se ei vaatisi harhailua vero- ja sosiaalivakuutusmaksujen viidakossa. Samalla pitää myös ryhtyä valmistelemaan verojärjestelmää, jossa rahallisen sosiaaliturvan rahoitus perustuu kansantalouden koko tuotannon jalostusarvoon.
uutiskirje 
