Sunnuntain Eino-myrskyssä kaatui Suomen puustoa lähes 60 miljoonan euron arvosta, noin 1,5 miljoonaa kuutiometriä. Tuhoarvio perustuu Suomen metsäkeskuksen muiden metsäalan toimijoiden kanssa yhteistyössä tekemään kartoitukseen.
Tuhot hajallaan
Kartoituksen mukaan metsätuhot muodostuvat hajallaan olevista pienistä tuhoalueista. Tuhoalueilla on tavallisesti muutamasta muutamaan kymmeneen tuhoutunutta puuta.
Suuria yhtenäisiä tuulituhoalueita ei muodostunut. Puita kaatui herkimmin aiempien hakkuuaukeiden laidalla, vastikään harvennetuissa metsissä sekä sähkölinjojen ja teiden varsilla. Eniten tuulituhoja oli Keski-Suomen ja Etelä-Savon alueilla: Keski-Suomessa noin 0,3 miljoonaa kuutiometriä ja Etelä-Savossa noin 0,4 miljoonaa kuutiometriä.
Miljoonamenetykset
Myrskystä on seurannut metsänomistajille noin 30 miljoonan euron myyntitulojen menetykset. Menetykset johtuvat metsään jäävästä vahingoittuneesta puustosta, myrskypuiden normaalia suuremmista korjuukustannuksista, puutavaran laadun heikkenemisestä ja arvottomaksi vahingoittuneista puiden osista.
Sen lisäksi, että hajallaan olevien tuhopuiden korjuu on hidasta ja hankalaa, yli 20 kappaleen vahingoittuneen havupuun ryhmät lisäävät merkittävästi hyönteistuhoriskiä. Suositus on, että tuoreet tuulenkaadot poistettaisiin metsistä juhannukseen mennessä. Hyönteistuhoriskin minimointi on erityisen tärkeää kuusen osalta kirjanpainajan ennestään vaivaamalla Salpausselän eteläpuoleisella alueella.
Edelliset Suomen metsiä runnelleet myskyt olivat vuoden 2011 lopulla Tapani ja Hannu-myrskyt, jotka kaatoivat puuta kaikkiaan 3,5 miljoonaa kuutiometriä eli noin 120 miljoonan euron arvosta. Vuoden 2010 heinä-elokuun vaihteessa Asta-, Veera-, Lahja- ja Sylvi-myrskyt kaatoivat tuolloin Metsäntutkimuslaitoksen tekemän arvion mukaan kaikkiaan 8,1 miljoonaa kuutiometriä puuta.
uutiskirje 
