Työnantajat valittavat, että Suomessa vallitsee suurtyöttömyydestä huolimatta työvoimapula. Palvelualojen ammattiliitto tutkitutti Palkansaajien tutkimuslaitoksella, onko tämä totta. Kohteeksi otettiin siivousala, joka luokiteltiin viime vuonna työvoiman vaikean saatavuuden alaksi Uudenmaan ELY-keskuksen uuden arvion pohjalta.
Tutkimuksen mukaan vuosina 2006–2012 työttömien työnhakijoiden määrä suhteessa avoimiin työpaikkoihin on kuitenkin kasvanut ja työpaikat ovat täyttyneet entistä nopeammin. Lisäksi siivousalan palkat ovat nousseet selvästi hitaammin kuin keskimääräinen ansiotaso.
PT:n johtopäätöksen mukaan työmarkkinatilastot eivät tue tulkintaa alan muuttumisesta työvoimapula-alaksi. Ne kertovat pikemminkin parantuneesta työvoiman saatavuudesta viime vuosikymmenen puolivälin tilanteeseen verrattuna.
”Kaikki häviävät”
Tutkimuksen tilanneen PAMin puheenjohtaja Ann Selin hämmästelee sitä, että ammatti voi päätyä Suomessa ”työvoimapula-ammatiksi”, vaikka työttömien määrä olisi moninkertainen avoimien työpaikkojen määrään verrattuna.
– Yksittäisen, työtä epätoivoisesti etsivän työnhakijan kannalta on suoranaisesti loukkaavaa, että hänet kategorisoidaan osaksi ”työvoimapula-alaa”, kun ongelma on siinä, että työtä ei löydy, Selin sanoo.
Selinin mukaan liian usein unohdetaan, että tilastojen takaa löytyy inhimillistä hätää ja huolta toimeentulosta. Huono tilanne pahenee entisestään, jos ammattiala työvoimahallinnon arvioiden perusteella avataan EU/ETA-maiden ulkopuoliselle tuontityövoimalle, jonne suomalaisen työelämän pelisäännöt eivät usein yllä.
– Työttömien määrää ei missään tapauksessa pidä ehdoin tahdoin nykyisestä enää nostaa eikä työsuhteiden laatua heikentää. Kun ennusteet työvoiman tarpeesta pohjautuvat vääriin arvioihin, häviäjiä ovat lähes kaikki: ulkomailta saapuvat työntekijät, Suomessa jo asuvat työnhakijat sekä koko yhteiskunta.
”Hyväksikäyttöä edistetään tarkoituksella”
Selin pitää Uudenmaan ELY-keskuksen arviota virheenä ja pelkää, että tuloksena on lisääntyvän työttömyyden ohessa myös kasvava joukko työperäisen hyväksikäytön uhreja.
– Täysin suomalaista työelämää ja sen pelisääntöjä ymmärtämättömät ovat helppoja uhreja. On traagista, että luomme tarkoituksella puitteet julmalle hyväksikäytölle, Selin sanoo.
Selinin mukaan huomiota tulee kiinnittää erityisesti Suomessa jo asuvien maahanmuuttajataustaisten työntekijöiden työllistymiseen. Tilastojen mukaan enemmän kuin joka viides Suomessa asuva, työvoimaan kuuluva ulkomaalainen on työtön.
– Jos tämän luvun annetaan karata, sementoimme työmarkkinoiden epätasa-arvon ulkomaalaistausten ja kantaväestön välillä. Tätä skenaariota pitää välttää hinnalla millä hyvänsä.
uutiskirje 