Kuokkavieraat veivät omat terveisensä Linnan juhliin
Linnaan kutsuttujen juhlavieraiden vielä suoristellessa frakkiensa rusetteja ja kiillottaessa kiliseviä kunniamerkkejään mielenosoittajat kerääntyivät Rautatientorille. Kuokkavierasseikkailu 2001 –nimellä kulkeneessa tapahtumassa haluttiin nostaa esille se, ettei kaikilla mene Suomessa yhtä hyvin kuin Linnassa juhlineella eliitillä. Tapahtuma riistäytyi nujakoinniksi ja mielenosoittajien teemat eivät juurikaan julkisuudessa näkyneet.Itsenäisyyspäivän ilta alkaa hämärtyä. Suuri osa kansasta odottelee jo kodeissaan televisiovastaanottimien äärellä Linnan juhlien alkamista. Kaikki eivät kuitenkaan näe itsenäisyyspäivää juhlimisen arvoisena. Viiden aikoihin alkaa Rautatientorille kerääntyä Linnan juhlien kuokkavieraita.
Kuokkavieraiden antaman julistuksen mukaan mielenosoittajat haluavat puolustaa sosiaalista oikeudenmukaisuutta. Kuokkavieraiden vaatimuslistalla on kaikille ehdoitta taattava toimeentulo ja asunto sekä toimivat julkiset palvelut. Mielenosoittajat kritisoivat Suomen harjoittamaa uusliberaalia politiikkaa, jonka seurauksena tuloerot ovat kasvaneet hurjaa vauhtia ja julkisia palveluja on ajettu alas.
Kuokkavieraat ovat olleet liikkeellä itsenäisyyspäivänä vuodesta 1996 lähtien. Heidän mielestään Linnan juhlat ja niihin liittyvä spektaakkeli edustavat eriarvoisuutta ja moninaisuuden vaientamista. Kuokkavieraat pitävät presidentin itsenäisyyspäivän vastaanottoa menestyvän eliitin voitonjuhlina, joissa häviäjän roolissa ovat ulkopuolelle jäävät miljoonat ihmiset.
Kuokkavierasseikkailu käynnistyi jo puolenpäivän jälkeen, kun Uudella Ylioppilastalolla järjestettiin kansalaistori. Siellä erilaisilla järjestöillä oli mahdollisuus esitellä toimintaansa. Tarkoitus oli keskustella myös eriarvoisuudesta. Kansalaistoria järjestäneen Riikka Taavetin mielestä torista ”ei tullut takkia, mutta hyvät housut”.
Taavetti vastasi myös Rautatientorin järjestelyistä. Viiden jälkeen hän asetteli ulkotulia ympyrään keskelle toria. Tarkoituksena oli tehdä ulkotulista tanssilattia, jossa tavallinen kansakin olisi voinut tanssia Tonava kaunoista. Suunnitelma jäi kuitenkin toteutumatta, sillä järjestelyt ja poliisien ratsia myöhästyttivät pakettiautoja, joissa äänentoistolaitteet olivat.
Tanssilattian sijaan ulkotulista tehtiin suuri rauhanmerkki. Ehkä tämä kuvastaa Taavetin näkemystä itsenäisyyspäivän juhlinnasta. Hänen mielestään itsenäisyyspäivänä Suomessa nostetaan esille vääriä asioita.
– Linnan juhlat eivät sinänsä ole epäoikeudenmukaiset, mutta niissä jätetään liikaa huomiotta yhteiskunnan ongelmia.
Taavetti haluaa kuitenkin antaa kiitosta myös presidentti Tarja Haloselle. Tänä vuonna Linnan juhlissa tarjottiin ensimmäistä kertaa reilun kaupan kahvia ja vieraslistalla on enemmän kansalaisjärjestöihmisiä.
Kaukaisimmat kuokkavieraat olivat tulleet Lapista asti. Bussi oli lähtenyt Torniosta jo viideltä aamulla kohti etelää. Pohjoisen ryhmää johti torniolainen kaupunginvaltuutettu Jan-Mikael Hakomäki. Hänen mukaansa olisi komeata järjestää omat juhlat Torniossa, mutta koska pohjoisen asiat sanellaan etelässä, pitää mieltäkin tulla osoittamaan tänne.
Hakomäen mukaan avain pohjoisen ongelmien ratkaisemiseen on elämänlaadun parantaminen. Hänen mukaan tavallinen elämä on köyhää.
– Ei pohjoisessa ole mitään tapahtumia. Elämän laatu nousee, kun vapaa-aikana on kulttuuria ja toimintaa.
Hakomäki pitää kuokkavierastapahtumaa hyvänä vakiintuneena protestimuotona. Hänen kertoo esimerkkinä, että jopa Pohjolan Sanomissa oli maininta Kuokkavierasseikkailusta ”mitä tapahtuu palstalla”.
uutiskirje 
