Talouskriisien vaikutukset ovat olleet sekä myönteisiä että kielteisiä; samalla kun taantuma on vähentänyt luonnonvarojen käyttöä ja muuta kuormitusta, se on myös hidastanut monia ympäristöpolitiikan prosesseja, kuten kansainvälistä ilmastopolitiikkaa.
Ympäristön tila Suomessa 2013 on tiivis ja yleistajuinen katsaus maamme ympäristön tilasta, sen kehityssuunnista ja suojelutoimien riittävyydestä. Suomen ympäristökeskuksessa (SYKE) toimitetun valtakunnallisen katsauksen lisäksi ELY-keskukset julkaisevat 13 alueellista katsausta ympäristön tilasta.
Tietolähteinä on käytetty yleisiä tilastoja, ympäristöhallinnon asiantuntijoita ja tietojärjestelmiä sekä muita viranomaisia ja tutkimuslaitoksia.
Päästöt ilmaan ja vesiin ovat vähentyneet selvästi viime vuosikymmeninä.
Ilmastonmuutos ja
luonnon köyhtyminen
Moni katsauksen indikaattoreista osoittaa, että maamme ympäristön tila on kehittymässä paremmaksi. Esimerkiksi päästöt ilmaan ja vesiin ovat vähentyneet selvästi viime vuosikymmeninä.
Myönteistä on myös, että jotkut luonnonlakeina pidetyt asiat, kuten autoilun ja energiankulutuksen jatkuva kasvu, osoittavat ainakin jonkinlaisia hiipumisen merkkejä.
– Myönteistä kuvaa synkentää se, että kaikkein vakavimmat ongelmat – ilmastonmuutos ja luonnon monimuotoisuuden väheneminen – ovat yhä ratkaisematta ja tilanne pahenee jatkuvasti, SYKEn pääjohtaja Lea Kauppi sanoo.
– Suomen luonnon köyhtymisen pysäyttämiseksi on asetettu jo useita tavoitevuosia, mutta toistaiseksi tavoitetta on aina jouduttu siirtämään eteenpäin.
– Ilmastonmuutos on haluttu rajoittaa siihen, että maapallon keskilämpötila nousisi korkeintaan kaksi astetta vuoteen 2100 mennessä. Nykyisillä toimilla tämän tavoitteen saavuttaminen vaikuttaa mahdottomalta, toteaa Kauppi.
Hyvinvointi perustuu
ulkomaisiin luonnonvaroihin
Päästöjen väheneminen johtuu pääosin polttoaineiden kehittymisestä ja teollisuuden prosessi- ja puhdistustekniikoiden parantumisesta.
Siitäkin on ollut apua, että merkittävä osuus Suomen taloudellisesta kasvusta on viime vuosikymmeninä perustunut ulkomaisiin luonnonvaroihin. Kun tavaroita tuodaan muualta, myös niiden valmistamiseen liittyvä ympäristökuormitus jää maamme rajojen ulkopuolelle.
Luonnonvarojen käytön vähentäminen vaatii ekotehokkuuden kasvattamista eli tavaroiden ja palvelujen tuottamista pienemmällä määrällä luonnonvaroja ja päästöjä. Tässä onkin viime vuosina onnistuttu, sillä Suomen bruttokansantuote on kasvanut suhteessa enemmän kuin energiankulutus, luonnonvarojen käyttö ja hiilidioksidipäästöt.
Ekotehokkuuden lisäys on ollut erityisen selvää 1990-luvun puolivälistä alkaen.
Talouskriisi hidastaa
ongelmien ratkomista
Viime vuosina ympäristön tilaan on vaikuttanut talouskriisi. Sen ansiosta monet viime vuosien tavoitteista, kuten Kioton sopimuksen mukainen kasvihuonekaasupäästöjen väheneminen, oli lopulta helppo saavuttaa.
Taloudellisen toimeliaisuuden väheneminen rajoittaa automaattisesti myös luonnonvarojen ja energian käyttöä sekä näistä koituvia päästöjä.
Talouden ongelmat ovat toisaalta myös vaikuttaneet kielteisesti ympäristön tilaan. Esimerkiksi kansainvälinen ilmastopolitiikka ei ole talouskriisin alkamisen jälkeen saavuttanut merkittäviä edistysaskelia.
Vuosina 2009–2013 on pidetty viisi YK:n ilmastosopimuksen osapuolikokousta – viimeksi marraskuussa Varsovassa – mutta sitovista päästövähennystavoitteista ei ole syntynyt päätöksiä.
Tuorein tieto ympäristön
tilasta verkossa
Euroopan unionin ympäristötietodirektiivi velvoittaa jäsenmaat tarjoamaan kansalaisille tietoa ympäristön tilasta. Nyt julkaistu Ympäristön tila Suomessa 2013 ja alueelliset ympäristön tila -katsaukset ovat osa velvoitteen täyttämistä.
Vastaavia katsauksia julkaistaan noin neljän-viiden vuoden välein. Kaikki nyt julkaistut katsaukset ja vuoden 2008 katsaukset ovat saatavilla sähköisinä julkaisuina ymparisto.fi -verkkopalvelun kautta.
Ymparisto.fi-verkkopalvelusta löytyy myös aina tuorein tieto Suomen ympäristön tilasta. SYKE on lisäksi avannut Twitter-tilin, jossa kerrotaan uusimmista ympäristön tilaan liittyvistä tilastoista, trendeistä ja tavoitteista.