Keski-Suomea riepotellaan julkisen hallinnon uusissa aluejaoissa moneen suuntaan niin, että jopa koko maakunnan yhtenäisyys on uhattuna.
Nuoreksi maakunnaksi Keski-Suomi oli hallinnon rajoiltaan varsin yhtenäinen siitä lähtien, kun neljän läänin alueelle jakautuneesta maakunnasta muodostettiin oma Keski-Suomen lääni vuoden 1960 alusta. Lääni laajeni hieman vuonna 1974, kun Kuhmoisten kunta siirtyi Hämeen läänistä Keski-Suomen lääniin.
Keski-Suomen maakunnalla ja läänillä oli samat rajat vuoteen 1997, jolloin perinteiset ”maakuntaläänit” lakkautettiin ja Keski-Suomesta tuli osa Länsi-Suomen lääniä. Sen jälkeen Keski-Suomea on pilkottu ja yhdistelty valtion hallinnon uudistuksissa milloin minnekin päin.
Virkamiesten ajatuksenjuoksu ihmetyttää
Keski-Suomen maakuntajohtaja Anita Mikkonen ilmaisee maakunnan riepottelusta huolestuneisuutensa liiton verkkolehdessä muistuttamalla, että julkisen hallinnon palvelujen tulee tukea maakunnan hyvää kehitystä.
Yhtenäisen Keski-Suomen puolesta vetoava maakuntajohtaja Mikkonen sanoo väliin kummastelevansa eri ministeriöiden virkamiesten ajatuksenjuoksua, kun Keski-Suomea riepotellaan moneen suuntaan.
– Poliisin johto siirrettiin Tampereelle, samoin on käymässä syyttäjävirastolle. Palo- ja pelastustoimen kaavailtu liittäminen Pirkanmaan yksikköön tuntuu järjenvastaiselta: keskisuomalaiset kunnat maksaisivat ja toiminnan johto istuisi Tampereella, missä myös päätökset tehtäisiin. Pelastustoimi ja ensihoito ovat varsinkin operaatioiden osalta kytköksissä erikoissairaanhoitoon ja vaikeissa tapauksissa Kuopion yliopistolliseen sairaalaan. Kun tähän soppaan vielä lisätään Vaasaan sijoittuva hätäkeskus, ei voi kuin ihmetellä sisäministeriön päätöksentekoa.
Suuralueita säästöjen toivossa
Mikkosen mukaan ministeriöissä kuunnellaan maakunnan vaatimuksia ja ihmetellään niille esitettyjä karttoja hallinnon erilaisista rajoista, mutta jo seuraava päätös tuo taas uuden liitossuunnan.
– Yleinen tavoite näyttää olevan, että maa halutaan jakaa hallinto hallinnolta muutamaan suuralueeseen säästöjen toivossa. Niitä uskotaan saatavan, kun vähennetään johtajia ja kootaan hallinto suuremmiksi yksiköiksi. Tämä on helpoin mahdollinen tapa, kun jokainen ministeriö haluaa säilyttää alueilla oman hallinnonalansa itsenäisen aseman.
Keski-Suomen maakuntajohtajan mielestä nyt on aika aloittaa keskushallinnon uudistus ja valtion aluehallinnon yhdistäminen alueittain saman katon alle.
– Ylhäältä annettuja säädöksiä ja ohjeistusta on syytä höllentää ja antaa mahdollisuus paikalliselle järjen käytölle. Siitä syntyisi kestävää säästöä ja tämä myös takaisi paikallistuntemuksen, toiminnan ketteryyden ja asiakastyytyväisyyden.
Jämsä lähtee omille teilleen
Keski-Suomen yhtenäisyyttä koettelevat myös maakunnan kuntien tähyilyt maakuntarajan yli. Jämsän seutu siirtyi jo tämän vuoden alusta Keski-Suomen sairaanhoitopiiristä Pirkanmaan sairaanhoitopiirin ja eri puolilla maakuntaa on viritelty kuntien yhdistymisselvityksiä yli maakuntarajojen.
Keski-Suomen maakunta muodostuu nykyään 23 kunnasta. Kuntaliitosten myötä maakunnasta on hävinnyt 12 kuntaa.
uutiskirje 
