Liikenne- ja viestintäministeriön työryhmän raportti tiemaksuista tai oikeammin tieverosta herättää voimakkaita tunteista jo ennen kuin monikaan on edes tutustunut itse esityspakettiin. Ilman perusteellisempaa harkintaa tämänkään työryhmän esityksiä ei kannattaisi heittää roskakoriin, vaikka ilmassa onkin vielä useita avoimia kysymyksiä.
Tuskin kaikki Jorma Ollilan johdolla toimineen työryhmän ehdotukset ovat sellaisenaan toteuttavissa, mutta ne antavat hyvän perustan jatkopohdinnoille. Vaikea on esimerkiksi vastustaa sellaista periaatelinjausta, että autoilun kustannukset riippuvat ajoneuvon käytöstä. Tiemaksuilla voidaan korvata oikeudenmukaisemmin esimerkiksi niin päästöistä tai teiden kulumisestakin koituvia kustannuksia.
Sekin kannattaa huomata, että yksiselitteisesti, ilman kompensaatioita esimerkiksi autoveron korvaaminen tiemaksuilla kohtelisi kaltoin niitä, jotka eivät halua tai pysty ostamaan uutta autoa, mutta joiden on pakko esimerkiksi työnsä takia ajaa paljon.
Työssään autoa paljon käyttävä on uudistuksessa otettava huomioon niin, että verovapaat kilometrikorvaukset ja työmatkavähennysjärjestelmä jollakin tavalla yhdistetään kokonaisuudeksi kilometriveron kanssa.
Ajoneuvovero voitaisiin yksinkertaisimmin korvata tiemaksulla, mutta autoveron korvaamiseen olisi syytä harkita myös muita ratkaisuja.
Verotuksen painopistettä on järkevää siirtää auton ostamisesta ja omistamisesta sen käyttämiseen. Toimivan ja kaikkia tasapuolisesti kohtelevan järjestelmän rakentaminen vie aikaa ja vaatii lisätyötä. Joka tapauksessa asiassa täytyy edetä asteittain ja uuden systeemin käyttöönotto vaatii pitkää siirtymäaikaa.
Yleistä huolta herättää myös epäilys siitä, että nyt ollaan luomassa maanteille ”isoveli valvoo” -systeemiä. Ennen tiemaksujen käyttöönottoa tällaiset epäilyt pitää pystyä hälventämään luotettavalla tavalla. Kansalaisten yksityisyydensuojasta ei pidä tinkiä tuumaakaan. Käyttöön otettavan tekniikan on myös oltava toimintavarmaa.
Liikenneministeri Merja Kyllönen totesi raporttia vastaanottaessaan, että ”uusia vaihtoehtoja liikenteen hinnoitteluun ja rahoitukseen on uskallettava tarkastella, koska nykyveromalli ei välttämättä ole enää toimiva tulevaisuudessa”.
Vuosikymmeniä käytössä ollutta pirstaleista verojärjestelmää onkin pysyttävä muuttamaan nykyajan vaatimukset täyttäviksi ja myös varautumaan tulevien aikojen muutoksiin.
Verotusratkaisuilla on voitava vaikuttaa myös liikenteen määrään, onnettomuuksiin sekä reagoitava ajoissa ympäristöhaittoihin.