Liikuntaneuvoston arvioinnin lähtökohtana on se, että valtion liikuntaan osoittamat määrärahat ovat kasvaneet tarkasteluajanjaksona 100 miljoonasta eurosta 142 miljoonaan euroon.
Konkreettisia kohteita tuelle on esittää liutakaupalla. Valtio on nelivuotiskautena ollut mukana lähes 850 liikunnan rakentamishankkeessa, kansalaisjärjestöjen toimintaedellytyksiä on kasvatettu, samoin dopingtestien määrää, sadat seurat ovat saaneet tukea päätoimisen henkilön palkkaamiseen ohjaustehtäviin. Huippu-urheilun muutostyökin on käynnistynyt valtion tuella.
Kuvaavat käyrät
Tämän vastapainona arvioinnissa esitetään kolme käyrää. Lihavien täysikäisten henkilöiden käyrä osoittaa kasvua, samoin käyrä huonokuntoisten osuudesta Cooper-testeissä. Alaspäin osoittaa myös käyrä Suomen mitalitilastossa kesäolympialaisissa.
Arvioinnin tuloksia selostanut liikuntaneuvoston liikuntapoliittisen jaoston puheenjohtaja Esko Ranto kehotti olemaan tekemättä liian yksioikoisia johtopäätöksiä edellä olevasta.
Yhteistyötä tarvitaan
Raportin johtopäätöksissä todetaankin, että liikunnan edistämiselle on suurempi yhteiskunnallinen tilaus kuin koskaan aikaisemmin. Vähäinen liikunta uhkaa väestön hyvinvointia ja terveyttä, ja muutoksen aikaansaamisessa tarvitaan kaikkein tahojen toimintaa, päiväkodeista työpaikkoihin ja sosiaalisektoriin.
Raportissa muistutetaan valtion rahoitusosuuksien olevan kuntien liikuntatoimessa vain kolmen prosentin luokkaa. Tämä tieto huutaa liikuntaväkeä haastamaan liikuntaa kunnalliseksi perustoiminnaksi, vaikka tiedossa onkin keskustelu kunnallisten velvoitteiden vähentämisestä.
TUL oikealla tiellä
TUL:n varapuheenjohtaja Jukka Ukkola katsoo, että TUL:ssa on tehty juuri sitä työtä, jota liikuntaneuvoston arvioinnissa on korostettu liikuntakentän tehtäväksi.
– Olemme tuoneet liikunnan viestiä koko kansalle, emmekä puhuneet vain huippu-urheilusta. Arviointi vahvistaa sen, että TUL:lla on oma paikkansa. Meistä itsestämme on kiinni se miten tehtävässämme onnistumme..
TUL:n pääsihteeri Janne Ollikainen korostaa työtä matalan kynnyksen puolesta liikunnan tasa-arvokysymyksenä.
– Se onnistutaanko tässä työssä on nähtävissä tuloksissa, jotka nyt kertovat että liikunnan määrä on vähentynyt ja istuminen lisääntynyt.
Ollikainen ja Ukkola katsovat, että järjestäytyneessä liikuntatoiminnassa on syytä kohdistaa huomio ns. drop out -ilmiöön.
Ukkola on liikuntaneuvoston jäsen ja sen erityisliikuntajaoston puheenjohtaja. Ollikainen on rakentamisjaoston varapuheenjohtaja.
Ukkola toimii myös TUL:n suurimman seuran, Haukiputaan Heiton puheenjohtajana. Hän sanoo valmistuneen arvioinnin tekevän hänelle itselleen helpommaksi perustella seuransa toimintaa.
– Heitto tekee yhteistyötä koulujen ja kunnan kanssa. Seurajohtajan minua lämmittää se, että olemme oikealla tiellä.
uutiskirje 
