KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Kulttuuri

Nummisuutarien maisemia

Aleksis Kiven synnyinkoti Nurmijärven Palojoella.

Aleksis Kiven synnyinkoti Nurmijärven Palojoella. Kuva: Kansan Uutisten arkisto

Pertti Jokinen
12.1.2014 16.00
Fediverse-instanssi:

”Jukolan talo, eteläisessä Hämeessä, seisoo erään mäen pohjaisella rinteellä liki Toukolan kylää.”

Suomalaiselle ei tarvitse selittää, mikä kirja näin alkaa. Se on vielä tutumpi kuin ”Alussa olivat suo, kuokka – ja Jussi”.

Aika moni tietää myös, että Toukolan kylä oli oikeastaan Palojoki. Mutta enää vain muutama on perillä siitä, että Jukolan esikuvana oli Ojakkalan talo, joka vieläkin näkyy suojeltuna rakennuksena hyvin kolmostien länsipuolella parikymmentä kilometriä Helsingistä pohjoiseen.

ILMOITUS
ILMOITUS

Palojoen kylästä ilmestynyt tuore kirja Nummisuutareiden naapurit on tietenkin tästä Aleksis Stenvall-Kivi -horisontista silkkaa suomalaista kulttuuri- ja kirjallisuushistoriaa. Kivi ja Palojoki elävät edelleen keskuudessamme eräänlaisessa symbioosissa.

Kulttuurihistoriaa se on myös kuvatessaan Palojoen muuttumista maatalousvaltaisesta pienyhteisöstä nykyiseksi ”postmoderniksi” kyläksi, jossa elinkeinot ovat vaihtuneet ja maisemakin muuttunut melkoisesti Kiven päivistä.

Kullervo Myllymaan ullakolla

Paikallisen kyläyhdistyksen kustantama 400-sivuinen runsaasti kuvitettu teos pitää sisällään tietysti paljon materiaalia, joka kiinnostaa lähinnä Palojoen asukkaita itseään. Tällaisia lukuja ovat vanhojen kantatilojen syntyhistoria ja talojen myöhempien jakaantumisvaiheiden selvittely sekä kylän merkittävimpien elinkeinonharjoittajien esittely kuin myös paikallisen järjestö- ja harrastustoiminnan kartoitus.

Takaportti aukeaa kuitenkin tässäkin. Aleksis Kivi -ulottuvuus tunkee itsensä nimittäin läpi monta kertaa näissäkin kohdissa. Saamme esimerkiksi tietää, että vuonna 1834 syntyi Aleksin ohella Palojoella yhdeksän muuta lasta ja että samainen Aleksis kirjoitti Kullervonsa kantatila 4:stä lohkaistun Myllymaa-uudistilan ullakkohuoneessa vuosina 1862–1863.

Itse asiassa tuntuu siltä, että tarkasteli Palojoen historiaa mistä näkövinkkelistä tahansa, törmää kirjailija Kiveen tavattoman monessa yksityiskohdassa: ihmisissä, paikannimissä, sukujuurissa ja tietenkin Palojoen ikiomassa kielessä, jota varten teoksen lopussa on oma ”sanakirjansakin”.

Kivi punaisena lankana

On maassamme kirjoitettu lukuisia kylähistorioita, vaikkei kansalliskirjailijamme olekaan niissä syntynyt. Ehkä näin oltaisiin tehty Palojoellakin, mutta missään tapauksessa siitä ei olisi tullut yhtä perusteellinen ja kiinnostava kuin Nummisuutarien naapureista, eipä teoksen nimikään olisi ollut sama.

Aleksis Stenvall-Kivi on nimittäin selvästi teoksen punainen lanka ja henkinen kantava voima. Onhan vuorovaikutus hänen ja syntymäkylänsä välillä ollut kaksisuuntaista. Hänen tuotantonsa on sadoin sitein kiinni Palojoessa, ja vastaavasti tuo tuotanto on heijastunut vuosikymmenten mittaan takaisin Palojokeen lukemattomalla eri tavalla.

Otetaan muutamia esimerkkejä.

Isosetä oli roisto

Aleksin isosetä Matti Stenvall oli ollut kylässä hyvin pahamaineinen mies, moninkertainen roisto, murhamieheksikin syytetty. Hänen elämänkohtalonsa näkyy Kiven tuotannossa monella eri tavalla niin Kullervossa, Nummisuutareissa kuin Seitsemässä veljeksessäkin. Matti oli muun muassa Viaporissa ”louhimassa västinkiä”, minkä saman kohtalon Jukolan Jussi pelkäsi lankeavan koko veljessarjalle.

Kirjan havainnollisen karttapiirroksen mukaan Kivi on ottanut monen Seitsemän veljeksen paikannimen suoraan omasta kylästään. Näitä ovat mm. Kekkuri, Kaitaranta ja Hemmola. Vielä useammat kirjan tapahtumapaikat on napattu suoraan Palojoen luonnosta vain nimeä vaihtamalla. Tällaisia kartalle merkittyjä kohteita ovat vaikkapa edellä mainitun Jukolan lisäksi Impivaara (oik. Paraatinkalliot) sekä Kourusuo (Isosuo). Näiden lisäksi on paikallistettu veljesten Sompiosuo sekä Hiidenkivi, joka sijaitsee keskellä Kuuttoon metsää.

Taaborinvuori on saanut puolestaan nimensä Kiveltä, joka löysi sen raamattunsa Nasaretista.

Lennonjohto auttaa Kivi-juhlia

Paljon erilaisia anekdoottejakin teokseen mahtuu – ja kivoja pieniä yksityiskohtia.

Vain harva on esimerkiksi tiennyt, että Kivi-juhlien aikana otetaan yhteyttä Helsinki-Vantaan lentokentän lennonjohtoon, joka auliisti yrittää ohjata liikenteen sellaiselle kiitoradalle, josta aiheutuu lentomelua mahdollisimman vähän.

Tarja Raninen (toim.): Nummisuutareiden naapurit. Taitto Anne Lehtinen. Palojoen kyläyhdistys ry. 404 sivua. Teosta voi tilata osoitteesta: tarja.raninen@reunalla.fi

Fediverse-instanssi:
ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Markku Ropposen Kuhalat ovat harvinainen tapaus: sarja vain paranee vanhetessaan.

Kuhalan aina vain surrealistisemmat seikkailut aiheuttavat naurunpyrskähdyksiä Markku Ropposen uusimmassa teoksessa

Antonio Negri (vas.) ja Michael Hardt vuonna 2013.

Väen ja Imperiumin filosofi Antonio Negri – Joulukuussa kuolleen filosofin perintö tulee vaikuttamaan yhteiskunnallisiin liikkeisiin vielä pitkään

Uhkaava kansikuva ei täysin vastaa Mustan linnun tarinaa.

Frida Skybäckin ihmissuhdedekkari Musta lintu osoittaa, että jännitys on tiheämpää ilman väkivaltaa

Vladimir Putinin valtakauden alusta tulee vuoden lopulla kuluneeksi 25 vuotta. Sinä aikana Venäjälle on luotu fasistisella kasvatustyöllä Hitlerjugendin kaltainen uusi sukupolvi.

Vaikka Putinista joskus päästään, fasismista Venäjällä ehkä ei, koska Z-sukupolvea on aivopesty siihen yli 20 vuotta

Uusimmat

Käännytyslain hyväksyminen herättää pahaa verta SDP:ssä.

”Huonoa johtamista” – Demarit äänestivät käännytyslain puolesta, mutta asia repii edelleen eduskuntaryhmää

Gashaw Bibani.

Vasemmistonaiset: Gynekologin palveluiden tulee kuulua julkiseen terveydenhuoltoon

Mai Kivelä.

Mai Kivelä: Hallitus on valmis heikentämään päästövähennysten kaikista keskeisintä työkalua

Vasemmistoliitto lähtee tavoittelemaan lisäpaikkaa Hämeessä.

Hämeen vasemmistoliiton täysi ehdokaslista valmis, tavoitteena kaksi paikkaa

ILMOITUS
ILMOITUS

varaa joulutervehdys

tilaa lehti

Viikon luetuimmat

01

Valta turmelee vaikka sitä ei olisikaan, ja nyt sen todistaa SDP

 
02

Orpon hallitus laittaa lapset maksamaan suuryritysten ja miljonäärien veronalennukset, sanoo vasemmistoliiton Furuholm

 
03

Totaalisen vierasta demokratialle, vasemmistoliiton Koskela sanoo Häkkäsen esityksestä, että puolustusrahoista ei puhuttaisi vaaleissa

 
04

Alle neljännes suomalaisista pitää sosiaaliturvaan kohdistuneita leikkauksia oikeudenmukaisina – päähallituspuolueiden kannattajien mielestä sosiaaliturva on riittävällä tasolla

 
05

Verotus ei estänyt miljoonatuloja, monen miljonäärin veroprosentti on 34

 

tilaa uutiskirje

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Pekonen: Sote-miljonäärit rikastuvat suomalaisten sairaiden kustannuksella

18.11.2026

Vasemmistoliiton Lapin piirin ehdokaslista eduskuntavaaleihin valmistui

18.11.2026

Sosiaaliturvaan ja -palveluihin kohdistuu ensi kaudella valtava paine jo tehtyjen leikkausten lisäksi, kertoo STM virkapuheenvuorossaan

18.11.2026

Rajalain jatkosta äänestetään tänään, vasemmistoliitto esitti hylkäämistä

18.11.2026

Vasemmistoliitolle mittaushistorian paras tulos HS-gallupissa, kokoomukselle huonoin

18.11.2026

Kuolemantapaus taustalla: Meriluoto perää poliiseille koulutusta kehitysvammaisten kohtaamisessa

17.11.2026

Sisä-Savon syyskokouksessa valittiin ja julkilausuttiin

17.11.2026

Listaamattomien yhtiöiden osinkoverouudistukselle hieman vähemmän vastustusta kuin ennen – SDP lopetti yllättäen kannattamasta arvonnousuveroa

17.11.2026

Toisin kuin kokoomus väittää, työttömyys ei juuri alene tulevina vuosina, kertoo ministeriön työmarkkinaennuste

17.11.2026

Epävarmuus vaikuttaa työssä oleviinkin – työttömyyteen varaudutaan, arjen hankintoja lykätään

17.11.2026

Oikeistolaiset podcastit täyttävät tyhjää tilaa – Suosio heijastelee monia yhteis­­kunnallisia muutoksia, mutta myös vasemmiston populismi­­pelkoa

17.11.2026

Koulutussopimus voi johtaa työn tekemiseen palkatta – Lohikoski: ”Tarvitaan selkeät rajat ja velvoitteet”

16.11.2026

Jälkiviisaus ei rakenna tulevaisuutta – Olemme valitettavan kyvyttömiä kuvittelemaan erilaisia tulevaisuuksia

16.11.2026

Kongojoen valuma-alueen metsiä voisi säästää viljelytapoja muuttamalla

15.11.2026
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset