– Nyt on taiteen aika!
Taideyliopiston rehtori Tiina Rosenberg vakuuttaa lähes juhlallisesti uskoaan taiteen ja kulttuurin kaikkivoipaisuuteen vaikeinakin aikoina. Ja jo samassa kehaisee häpeilemättä, että Taideyliopisto on Suomen kiinnostavin yliopisto. Siellä ovat valtakunnan taiteellisesti lahjakkaimmat ja etevimmät opiskelijat.
Kaksi lukukautta toimineen, kivulla synnytetyn Taideyliopiston perusperiaatteena ja toimintalinjan ytimenä on eri taiteenlajien välisten raja-aitojen murtaminen.
– Taide ei enää suostu pysymään rajatuilla kentillään, siksi sen koulutus ja tutkimus oli järkevää koota yhteen. Hienointa on, että Sibelius-Akatemiaa, Teatterikorkeakoulua ja Taideakatemiaa ei yhdistetty säästösyistä vaan taiteen monimuotoisuuden vuoksi.
Yhteiskunnallisuus tärkeää
Tiina Rosenbergissä on karismaa, mutta ei korskeutta. Hän on kärkäs, mutta erittäin rakentava yhteiskunnallinen keskustelija, joka ei arastele ottaa kantaa. Hänen luotsaamansa Taideyliopistokaan ei ole mikään politiikasta ja yhteiskunnasta erillään oleva romanttinen taiteen saareke.
Aikaisemmin valtio maksoi mukisematta yliopistojen toiminnan. Uuden yliopistolain mukana tullut massiivinen kontrolloiminen saa Rosenbergin tuohduksiin.
– On paradoksaalista, että yliopistoilla Suomessa on näennäinen autonomia, mutta niiden toimintaa ja tuottavuutta ei ole koskaan aikaisemmin kontrolloitu näin voimakkaasti.
Rosenbergin mielestä on sääli, että poliittisen ilmapiirin myötä valtiollisuuteen suhtaudutaan hyvin negatiivisesti. Uusliberaali paradigma, jonka perään nykyään niin kiivaasti huudetaan, on valtion vastainen. Niitä demokraattisia rakenteita, jotka ovat taanneet kansalaisten mahdollisuuden vaikuttaa rahan jakoon yritetään tuhota.
Kriittisyys on elinehto
Rosenbergin mukaan taiteen tehtävänä on täsmentää ja määritellä, kertoa asioista, joita emme kenties muuten havaitsisi. Tärkeintä on kommunikointi.
Taiteen tehtävänä ei hänen miestään kuitenkaan ole tuottaa pelkästään hyvää, sen tulee aiheuttaa myös häiriötä, jotka saavat meidät valpastumaan ja toimimaan tärkeiden havaintojen myötä.
– Meillä vasemmistolaisen arvomaailman omaavilla on jäljellä toivo. Toivomme lähtee taiteesta ja siitä poliittisesta asenteesta, mikä liittyy taiteeseen. Niissä ihmisissä on toivo, jotka tuntevat, ajattelevat ja reflektoivat ja ovat kiinnostuneita yhteiskunnallisista asioista Ennen kaikkea se liittyy ihmisiin, jotka ajattelevat muutakin kun itseään.
Tiina Rosenbergin koko haastattelu on luettavissa 24.1. ilmestyneestä Kansan Uutisten Viikkolehdestä. Osta näköislehti.
uutiskirje 
