Jenni Hokan väitöskirja Kakkoselta kaikelle kansalle keskittyy seitsemään YLE TV2:n sarjaan: Heikki ja Kaija (1961/1965–1972), Rintamäkeläiset (1972–1978), Tankki täyteen (1978, 1980), Reinikainen (1982, 1983), Sisko ja sen veli (1986), Fakta homma (1986–1988) sekä Kyllä isä osaa (1994–1995).
Sarjat ovat olleet suurelle osalle katsojia läheisiä, mutta eivät suinkaan kaikille. Hokan mukaan ne ovat olleet myös jotakin, josta on haluttu erottautua.
Sarjoista nousee kolme kuulumisen yhteisöä, joihin kuulumisesta sarjoissa Hokan mukaan neuvotellaan: luokan, sukupuolen ja hyvinvointivaltion.
Sarjoissa liikutaan ajallisesti 1960-luvulta 1990-luvulle, ja niistä syntyy väitöksessä kolme tarinaa.
Luokista luokkiin
Ensimmäinen tarina kertoo, kuinka luokat näyttävät ensin olevan juuri katoamassa yhteiskunnan modernisoituessa, mutta tekevät paluun 1990-luvun laman aikaan.
Erityisesti Heikissä ja Kaijassa modernisoituminen materiaalisessa mielessä näyttää potentiaalisesti parantavan kaikkien elämää, kun juokseva vesi, kodinkoneet ja autot tulevat lähes kaikkien ulottuville.
Myöhemmissä komediasarjoissa Tankki täyteen, Fakta homma sekä Kyllä isä osaa sarjahenkilöt ovat sen sijaan enemmän tai vähemmän pudonneet tai itse jättäytyneet modernisoitumiskehityksestä. Siten sarjat kutsuvat katsojia kuitenkin kuulumaan luokkaan. Lopulta 1990-luvun Kyllä isä osaa -sarjassa kiistetään kokonaan käsitys, että modernisoituminen johtaisi luokkarajojen katoamiseen.
Sukupuolten kamppailu
Toinen tarina kertoo avioliitosta sukupuolten välisen ikuisen kamppailun alueena.
Sarjojen henkilöhahmot toistavat varhaisemmassa fiktiossa, kuten teatterinäytelmissä ja elokuvissa käytettyjä sukupuoliasetelmia. Toisaalta 1980-luvun sarjoista voi tulkita, että ehdoton käsitys heteroseksuaalisesta avioliitosta ihanteellisena tapana elää oli murtumassa. Kuitenkaan näissä sarjoissa, kuten Reinikainen sekä Sisko ja sen veli, ei esitetä mitään vaihtoehtoa heteroseksuaaliselle parisuhteelle. Erona on vain se, että kamppailu ja sukupuolten väliset perustavanlaatuiset erot tekevät jo avioliiton ajatuksenkin mahdottomaksi.
Hyvinvointivaltio rapautumassa
Kolmas tarina on hyvinvointivaltion murenemisen tarina.
Hyvinvointivaltion ideologinen tavoite kaikkien kansalaisten tasa-arvoisuudesta näyttää näiden sarjojen kautta tarkasteltuna olleen mentaalisesti mahdollinen 1960- ja 1970-luvulla ja toteutuneen ainakin jossakin määrin 1980-luvulla, mutta rapautuneen jälleen 1990-luvulla.
Siinä missä erityisesti sarjassa Rintamäkeläiset, mutta myös sarjoissa Fakta homma sekä Sisko ja sen veli hyvinvointivaltion rakenteisiin ja käytäntöihin pyritään politiikan keinoin vaikuttamaan ja vaikuttamisen mahdollisuuksiin vielä uskotaan, sarjassa Kyllä isä osaa jäljellä on enää fatalismi.
Jenni Hokan väitöskirja Kakkoselta kaikelle kansalle: Kuulumisen politiikka YLE TV2:n arkirealistisissa sarjoissa tarkastetaan 1.3.2014 klo 12 Tampereen yliopiston päärakennuksen luentosalissa A1, Kalevantie 4, Tampere.