KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Kotimaa

Amnestylta kirje Jyrki Kataiselle

Amnesty ja presidentti Tarja Halonen vaativat hallitusta turvaamaan naisiin kohdistuvan väkivallan vastaisen työn rahoitus.

Kansan Uutiset
7.3.2014 13.00
Fediverse-instanssi:

Istanbulin sopimus velvoittaa:

Suomea perustamaan matalan kynnyksen tukikeskuksia, joihin jokaisella väkivaltaa kokeneella naisella on oltava esteetön pääsy ilman ajanvarausta, sosiaaliturvatunnusta, rahaa tai suomen kielen taitoa.

Suomen tulee myös perustaa väkivallan vastaisen työn koordinaatioelin, väkivallan uhrien auttava puhelin ja lisätä turvakotipaikkoja niin, että ne vastaavat kansainvälisiä minimivaatimuksia.

Tukipalveluiden on oltava laadukkaita, esteettömiä ja maantieteellisesti kattavia.

ILMOITUS
ILMOITUS
Väkivallan vastaisen työn jatkuva aliresursointi on hallitukselta vahva kannanotto.

– Suomen hallituksen tulee maaliskuun kehysneuvotteluissa varmistaa naisiin kohdistuvan väkivallan vastaiselle työlle riittävät resurssit, vaativat presidentti Tarja Halonen ja ihmisoikeusjärjestö Amnesty Internationalin Suomen osasto.

– Suomi toimii kansainvälisissä neuvotteluissa aktiivisesti sen puolesta, että valtiot sitoutuisivat naisiin kohdistuvan väkivallan ehkäisemiseen ja uhrien auttamiseen. Nämä vaatimukset on lunastettava myös Suomessa, sanoo Halonen.

Lisää resursseja tarvitaan erityisesti matalan kynnyksen tukikeskusten ja naisiin kohdistuvan väkivallan vastaista työtä koordinoivan toimielimen perustamiseen.

Näiden järjestämiseen Suomea velvoittaa Istanbulin sopimuksena tunnettu Euroopan neuvoston naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan vastainen yleissopimus.

Suomi allekirjoitti sopimuksen jo vuonna 2011. Sopimusta ei kuitenkaan ole vielä ratifioitu.

Amnesty lähetti yhdessä 16 kansalaisjärjestön ja tutkijan kanssa 4. maaliskuuta pääministeri Jyrki Kataiselle kirjeen, jossa vaaditaan hallitusta varaamaan Istanbulin sopimuksen edellyttämille toimille rahoitus maaliskuun kehysneuvotteluissa.

Suomi aktiivinen neuvotteluissa, ei käytännöissä

Amnestyn Tiina Oikarisen mukaan väkivallan vastaisen työn jatkuva aliresursointi on hallitukselta vahva kannanotto.

– Sopimuksen ratifiointiin ei löydy Suomessa poliittista tahtoa, vaikka kansalliset uhritutkimukset ja EU:n perusoikeusviraston tuore tutkimus osoittavat naisiin kohdistuvan väkivallan olevan Suomessa hälyttävän yleistä ja vakava ihmisoikeusongelma, sanoo Amnestyn Suomen osaston sukupuoleen ja seksuaaliseen suuntautumiseen perustuvan syrjinnän asiantuntijana toimiva Oikarinen.

Suomi osallistui aktiivisesti Istanbulin sopimuksen neuvotteluihin ja allekirjoitti sopimuksen ensimmäisten valtioiden joukossa.

Samalla Suomi asetti tavoitteekseen sopimuksen ratifioinnin kymmenen ensimmäisen maan joukossa. Tätä tavoitetta ei tulla saavuttamaan.

Sopimuksen on ratifioinut jo kahdeksan valtiota ja sen odotetaan tulevan kansainvälisesti voimaan syksyllä 2014.

YK-työryhmä vaatii matalan kynnyksen palveluja

Presidentti Tarja Halonen johtaa YK:n korkean tason työryhmää, jonka tavoite on edistää seksuaali- ja lisääntymisoikeuksiin liittyviä kysymyksiä. Työtä tehdään poliittisella tasolla ja maailmanlaajuisesti.

– Työryhmämme pitää erittäin tärkeänä esimerkiksi seksuaalisen väkivallan uhrien aseman parantamista. Tämä edellyttää helposti saavutettavia matalan kynnyksen kriisipalveluja, Halonen sanoo.

Ryhmän suositusten mukaan kaikkien valtioiden tulee sitoutua naisiin kohdistuvan väkivallan ehkäisemiseen ja taata kaikille väkivallan uhreille pääsy palveluihin.

– Suomi on ollut kansainvälisesti tarkastellen aikaisin liikkeellä väkivallan uhrien auttamisessa. Palveluja ei kuitenkaan edelleenkään ole Suomessa riittävästi tarjolla.

Väkivallan suuret kustannukset

Sosiaali- ja terveysministeriön arvion mukaan väkivallan uhrien palveluiden ja koordinaatioelimen kokonaiskustannukset olisivat noin 40 miljoonaa euroa vuodessa.

– On käsittämätöntä, ettei hallitus ole vielä sitoutunut sijoittamaan edes 40 miljoonaa euroa väkivallan vastaisen työn kehittämiseen ja uhrien auttamiseen, Tiina Oikarinen ihmettelee.

– 40 miljoonaa euroa on vähän, kun suhteuttaa sen siihen, että Suomessa lähisuhdeväkivallasta on arvioitu aiheutuvan noin 90 miljoonan euron vuosittaiset kustannukset.

– Lähempänä totuutta voi olla Norjan hallituksen arvio, jonka mukaan lähisuhdeväkivallasta aiheutuu vuosittain 600–800 miljoonan euron kustannukset.

Istanbulin sopimus velvoittaa:

Suomea perustamaan matalan kynnyksen tukikeskuksia, joihin jokaisella väkivaltaa kokeneella naisella on oltava esteetön pääsy ilman ajanvarausta, sosiaaliturvatunnusta, rahaa tai suomen kielen taitoa.

Suomen tulee myös perustaa väkivallan vastaisen työn koordinaatioelin, väkivallan uhrien auttava puhelin ja lisätä turvakotipaikkoja niin, että ne vastaavat kansainvälisiä minimivaatimuksia.

Tukipalveluiden on oltava laadukkaita, esteettömiä ja maantieteellisesti kattavia.

Väkivallan vastaisen työn jatkuva aliresursointi on hallitukselta vahva kannanotto.
Fediverse-instanssi:
ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Markus Mustajärvi istui viisi kautta eduskunnassa 2003-2023.

Markus Mustajärvi yrittää paluuta eduskuntaan Lapissa – vasemmistoliiton tavoitteena saada menetetty paikka takaisin

– Uudet ja parhaat ideat yhteiskunnassa eivät synny parlamenteissa, sanoo Li Andersson.

Li Andersson uuden ajatuspajan johtoon – Luvassa vasemmiston ratkaisuja turvallisuuspolitiikkaan ja ekologiseen siirtymään

Kansanedustaja Timo Furuholm

Timo Furuholm hakee jatkokautta eduskuntaan – Tavoitteena pysäyttää hyvinvointivaltion heikentäminen

Perinnöt jakavat ihmisiä ja alueita – ”Onhan se vähän niin kuin lottoa”

Uusimmat

Elämäkerta vahvistaa kuvaa Riikka Purrasta monomaanisena maahanmuuttofanaatikkona

Markus Mustajärvi istui viisi kautta eduskunnassa 2003-2023.

Markus Mustajärvi yrittää paluuta eduskuntaan Lapissa – vasemmistoliiton tavoitteena saada menetetty paikka takaisin

– Uudet ja parhaat ideat yhteiskunnassa eivät synny parlamenteissa, sanoo Li Andersson.

Li Andersson uuden ajatuspajan johtoon – Luvassa vasemmiston ratkaisuja turvallisuuspolitiikkaan ja ekologiseen siirtymään

Kansanedustaja Timo Furuholm

Timo Furuholm hakee jatkokautta eduskuntaan – Tavoitteena pysäyttää hyvinvointivaltion heikentäminen

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Huumeiden viihdekäyttö räjähti käsiin – asiantuntijan mukaan monikaan ei tiedä, mitä tekee

 
02

Perinnöt jakavat ihmisiä ja alueita – ”Onhan se vähän niin kuin lottoa”

 
03

Suomi on miehitetty maa, kirjoittaa vasemmiston ex-kansanedustaja Markus Mustajärvi

 
04

Uusi raportti varoittaa velkajarrun vaaroista –  ”Uhkana on, että sopeutukset luovat noidankehän”

 
05

Raidin kaltaista rikossarjaa ei voisi enää esittää – kaikki repisivät pelihousunsa

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Perinnöt jakavat ihmisiä ja alueita – ”Onhan se vähän niin kuin lottoa”

10.04.2026

Suomen asevelvollisuuden kustannukset pitäisi laskea Naton menoihin, sanoo Minja Koskela

09.04.2026

Uusi raportti varoittaa velkajarrun vaaroista –  ”Uhkana on, että sopeutukset luovat noidankehän”

09.04.2026

Yle: Vasemmistoliiton kannatus 11,3 prosenttia – KU:n toimitus analysoi puolueiden kannatusta

09.04.2026

Syke: Suomalaiset toivovat päättäjiltä vaikuttavampia ilmastotekoja – tavoitteista pidettävä kiinni

09.04.2026

Furuholm vaatii asehankintojen ihmisoikeusarviointia ja jätti eriävän mielipiteen puolustusvaliokunnassa

08.04.2026

”Oikeistohallituksen epäonnistuneen talouspolitiikan jäljet ovat rumat” – Vasemmistoliitto, vihreät ja demarit jättivät välikysymyksen köyhyyskriisistä

08.04.2026

Näin KU kertoi vuonna 2023, miten valtiovarainministeriöstä tuli talouskeskustelua ohjaava superministeriö

08.04.2026

Huumeiden viihdekäyttö räjähti käsiin – asiantuntijan mukaan monikaan ei tiedä, mitä tekee

07.04.2026

Neljä tarinaa maanpaosta – Myanmarin vastarinta kukoistaa Thaimaassa

06.04.2026

Tutkijat: Geneettinen monimuotoisuus on brasilialaisten pitkäikäisyyden salaisuus

05.04.2026

Poskettoman hyvä ”påskekrim” Huuto syntyi kahden norjalaisen dekkariveteraanin yhteistyönä

04.04.2026

Reilu kauppa rahoittaa koteja ja terveydenhoitoa El Salvadorin kahviviljelmillä

04.04.2026

Yhteisöradiot antavat kullanarvoisia neuvoja ilmastonmuutoksen kanssa kamppaileville tansanialaisille

03.04.2026
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Energiapolitiikka on myös turvallisuuspolitiikkaa

23.03.2026

Momentum on nyt – Suomi ei saa jäädä sivuraiteelle

17.02.2026

Naisten keho ei kuulu kulttuurisotaan

22.12.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset