KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Näkökulma

Liikaa velkaa?

Pekka Sauramo
8.3.2014 13.01

Pääministeri Jyrki Katainen kysyi opposition edustajilta, ovatko he valmiita pysäyttämään valtion velan kasvun lähivuosina. Kysymys havainnollistaa, kuinka pahana ongelmana päätöksentekijät pitävät julkisen velan suuruutta nyky-Suomessa.

Kataisen kysymys liittyi valtion velkaan, mutta EU-sitoumuksemme koskevat koko julkista taloutta. Siihen luetaan valtion ja kuntien lisäksi myös sosiaaliturvarahastot eli muun muassa työeläkelaitokset.

EU-maita velvoittavan vakaus- ja kasvusopimuksen mukaan julkisen talouden bruttovelan suhde kokonaistuotantoon ei saa ylittää 60 prosenttia. Koska tämä raja saattaa ylittyä Suomessa lähivuosina, esimerkiksi Kataisen huoli on ymmärrettävä.

Meillä on varoja jopa enemmän kuin velkoja.

Jos 60 prosentin rajan järkevyyttä voitaisiin perustella vahvoin taloudellisin ja taloustieteellisin perustein, se antaisi yhden ohjenuoran järkevän talouspolitiikan harjoittamiselle. Raja on kuitenkin täysin mielivaltainen.

Erityisesti Suomen kannalta on onnetonta, että velkaantuneisuutta mitataan bruttovelalla. Siksi julkisen bruttovelan vastapainona olevat varat eivät vaikuta velkaantuneisuusmittariin millään tavalla.

Suomi on EU-maiden joukossa maa, joka kärsii pelkästään bruttovelkaan perustuvan mittarin käytöstä kaikkein eniten: Suomessa työeläkkeet perustuvat lakisääteiseen osittain rahastoivaan järjestelmään. Työeläkelaitoksiin on kertynyt eläkevaroja yli 150 miljardia euroa. Millään muulla EU-maalla ei ole kansantalouden kokoon suhteutettuna näin runsaita julkisen sektorin varallisuudeksi luettavia varoja.

Jos julkisen talouden velkaantuneisuutta mitattaisiin varat sisältävällä nettovelalla, Suomi menestyisi EU-maiden joukossa parhaiten. Meillä on varoja jopa enemmän kuin velkoja. Esimerkiksi EMU-maiden mallimaassa Saksassa velkaa on selvästi varoja enemmän.

Velkaantuneisuutta koskeva 60 prosentin raja oli yksi vuonna 1992 allekirjoitetun Maastrichtin sopimuksen ns. lähentymiskriteereistä. Pian sopimuksen syntymisen jälkeen useat taloustieteilijät pitivät 60 prosentin velkaantuneisuusrajaa mielivaltaisena ja ottivat esille sen, että erilaiset työeläkejärjestelmät tulisi ottaa huomioon verrattaessa julkisen talouden tilaa eri maissa. Samalla nettovelkaa saatettiin pitää bruttovelkaa järkevämpänä mittarina.

Lähivuosina tästä mielivaltaisesti valitusta 60 prosentin rajasta kiinni pitämisestä saattaa tulla jopa keskeisin talouspolitiikkaan ja hyvinvointivaltion suuruuteen vaikuttava tekijä.

Ei hyvältä näytä.

Kirjoittaja toimii erikoistutkijana Palkansaajien tutkimuslaitoksessa.

ILMOITUS
ILMOITUS
ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Noora Kotilainen on sotaa, militarismia, kriisejä ja kärsimystä työssään käsittelevä valtiotieteilijä ja historian tutkija, joka käsittelee kolumneissaan aikaamme leimaavia synkkiä ja väkivaltaisia ilmiöitä.

Voisiko puutarhanhoidon nähdä myös toivon ja tulevaisuususkon käytännön politiikkana, kysyy tutkija Noora Kotilainen

Emme auta palestiinalaisia kyttäämällä toistemme festivaaliosallistumisia

Itäisen Keski-Euroopan vaaleista tehdään julkisessa keskustelussa EU-vaalit, koska emme osaa tai edes halua syventyä maiden sisäpolitiikkaan

Veikka Lahtinen.

Rukoilen: Älä äänestä demareita

Uusimmat

Lauri Markkanen sivusi EM-kisapiste-ennätystään 43 pisteellä.

Susijengi nuiji britit – Markkanen vedossa

Tuomo Parikan suunnittelemassa kirjan kannessa on sitä vanhan ajan tyyliä ja kohtalonomaisuutta, jota olisi toivonut itse tekstiinkin.

Agentteja, kaksoisagentteja ja salamurhia talvisodan alla Helsingissä Pauli Jokisen jännärissä Punainen leski

Petteri Orpo.

Li Andersson kertaa viime vuosia: ”Mietin usein, mitä Petterille tapahtui”

Noora Kotilainen on sotaa, militarismia, kriisejä ja kärsimystä työssään käsittelevä valtiotieteilijä ja historian tutkija, joka käsittelee kolumneissaan aikaamme leimaavia synkkiä ja väkivaltaisia ilmiöitä.

Voisiko puutarhanhoidon nähdä myös toivon ja tulevaisuususkon käytännön politiikkana, kysyy tutkija Noora Kotilainen

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Pahimmillaan perheiden tuloista lähti satoja euroja kuukaudessa – Reilu enemmistö suomalaisista peruisi hallituksen tekemiä leikkauksia

 
02

VM:n laskelmissa Suomeen on syntynyt 90 000 uutta työpaikkaa, todellisuudessa työttömyysaste nousee koko ajan – ”On tämä kamalaa katsottavaa”

 
03

Hyvinvointialueet kituvat, sotebisnes kukoistaa

 
04

Samaan aikaan, kun köyhät pakotetaan kodeistaan: ”Rikkaiden veroalet rahoitetaan velaksi”

 
05

Miksi vasemmistolaisuus tuntuu joskus raskaalta elämäntavalta? – Vastaus löytyy vasemmistoverosta

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Tapaamme yhä vähemmän kasvokkain – yksinolo voi olla mukavaakin, mutta sillä on hintansa

29.08.2025

Pahimmillaan perheiden tuloista lähti satoja euroja kuukaudessa – Reilu enemmistö suomalaisista peruisi hallituksen tekemiä leikkauksia

28.08.2025

Kustannukset satoja miljoonia: ”Tämä on nuorisotyöttömyyden hätätila”

28.08.2025

Mikä on Orpon vastuu Purran ja Keskisarjan puheista? ”Rasismi normalisoituu pääministerin siunauksella”

28.08.2025

Ainakin kaksi vasemmistoliiton varapuheenjohtajaa vaihtuu

28.08.2025

Miksi vasemmistolaisuus tuntuu joskus raskaalta elämäntavalta? – Vastaus löytyy vasemmistoverosta

28.08.2025

Susijengi puristi pakkovoiton Ruotsista

27.08.2025

Kuusi vuotta riittää – Minna Minkkinen vetäytyy puoluejohdosta

27.08.2025

PAM: Alipalkkaus on varkautta – kohteena siivoojat, hoitajat, rakennustyöntekijät ja lukuisat muut

27.08.2025

Hyvinvointialueet kituvat, sotebisnes kukoistaa

27.08.2025

Orpon hallitus lahjoo rikkaita ystäviään: ”Häikäilemätöntä ja häpeällistä”

26.08.2025

VM:n laskelmissa Suomeen on syntynyt 90 000 uutta työpaikkaa, todellisuudessa työttömyysaste nousee koko ajan – ”On tämä kamalaa katsottavaa”

26.08.2025

Samaan aikaan, kun köyhät pakotetaan kodeistaan: ”Rikkaiden veroalet rahoitetaan velaksi”

26.08.2025

Tutkimusraportti: Miljoonatuloisille ensi vuonna keskimäärin 130 000 euron veroale

26.08.2025
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Huomisen Euroopassa voisimme maksaa digieurolla

10.07.2025

Onko nuorille tarjolla muutakin kuin sodanajan sijoituspaikka?

16.06.2025

Miltä antifasistinen ulkopolitiikka näyttää?

19.05.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään