Ammattiyhdistysliike on syntyjään kansainvälinen ilmiö. Ajatukset, toimintatavat ja henkilöt liikkuivat ja välittyivät sen piirissä kansainvälisesti jo kaksi sataa vuotta sitten. Tämä kehitys päättyi ensimmäiseen maailmansotaan, minkä jälkeen on ollut pyrkimyksiä kansainväliseen yhteistyöhön ja jopa kansainvälistä solidaarisuutta, mutta yleinen kehitys on ollut hyvin kansallista.
Miksi ensimmäinen maailmansota? Koska silloin ay-liikkeen toimijat ja laajat kansanjoukot omaksuivat nationalistisen käsityksen, jonka mukaan on olemassa yhtenäisiä valtioiksi muodostuneita kansakuntia, joiden edut ovat keskenään ristiriidassa. Tämä sai työntekijät tappamaan toisiaan kahden maailmansodan ja muutaman sisällissodan verran sen sijaan, että he olisivat jääneet kotiin ja kieltäytyneet porvarillisen sodanjohdon antamista käskyistä toisten työläisten tappamiseksi.
Yritysmaailma ymmärtää vain rahaa.
Yritysmaailman kansainvälistyessä ammattiyhdistysliike ei ole seurannut mukana, vaan se uskoo edelleen ajatuksiin kansallisista eduista ja siitä, että vastustamalla muukalaisia se voisi puolustaa omia etujaan. Historia on osoittanut tämän taktiikan toimimattomaksi. Kansallisella ammattiyhdistysliikkeellä ei ole mitään keinoa vastustaa kansainvälisten yritysten ja sijoittajien häikäilemättömyyttä.
Ainoa keino pärjätä kansainvälisillä markkinoilla on kansainvälistyä itse. Jos yritykset eivät voi shoppailla työehtoja ja kilpailuttaa eri maiden työntekijöitä verissä päin keskenään, mitä mahdollisuuksia niille jää paremman ja ihmisarvoisemman työelämän vastustamiseen?
Ammattiyhdistysliikehän on kansainvälinen! Kyllä, ylätasolla, millä ei ole juurikaan merkitystä. Tällä hetkellä ay-kansainvälisyys on kehitysapua ja seminaareja sen sijaan, että se olisi tasavertaista kumppanuutta ja taktista yhteistyötä yritysten ja toimialojen sisällä. ILO ja muut kansainväliset järjestöt tekevät hyvää työtä, mutta se ei riitä, jos haluamme vastata työnantajien vyörytykseen.
Tietotekniikan kehitys mahdollistaa viiveettömän yhteydenpidon eri maihin kaikille kansainväliseen ammattiyhdistysliikkeeseen kuuluville. Suomalaisen yrityksen käyttäytyessä Kiinassa huonosti tieto siitä on Suomessa alle vuorokaudessa, jos niin halutaan.
Ainoa tae suuryritysten hyvälle käytökselle on yritysjohtajien kokemus siitä, että huonosta käytöksestä, kuten tarpeettomista irtisanomisista, on seurauksia yrityksen toiminnalle. Mitä kansainvälisempiä seuraukset ovat, sitä suurempi tarve yrityksillä on huolehtia työntekijöidensä hyvinvoinnista ja yrityksen kannattavuudesta yrityksen toimintaa kehittämällä.
Yritysmaailma ymmärtää vain rahaa, ja jos jokin toimintamalli tehdään kannattamattomaksi, sen soveltaminen loppuu äkkiä. Ensin tavallisten työntekijöiden, sinun ja minun, pitää kuitenkin luoda suhteet muissa maissa toimiviin muukalaisiin.
Kirjoittaja on turkulainen putkiasentaja.
uutiskirje 