Maailma odottaa, mitä Krimillä ja Ukrainassa tapahtuu nyt, kun laittomaksi todetun kansanäänestyksen tulos on selvillä.
Juuri nyt mitään vaihtoehtoa ei voida sulkea pois. Tosin se on selvää, että ihan heti kriisi ei ratkea. Osapuolten kesken on sovittu ainoastaan siitä, että ainakaan ennen tämän viikon perjantaita ei ryhdytä ampumaan.
Kansanäänestyksen tulos ei jätä arvailulle tilaa, vaikka äänestystä voi pitää laittomansa eikä sitä muutenkaan suoritettu kaikkien demokratian pelisääntöjen mukaan. Krimiläisten enemmistön tahto tuli selväksi, vaikka suuri osa niemimaan tataari- ja ukrainalaisvähemmistöön kuuluvista kansalaista jättikin äänestämättä.
Krimin alueparlamentti aloitti heti maanantaina toimet, joiden lopullinen tarkoitus on alueen liittäminen Venäjään. Alueparlamentti julisti alueen itsenäiseksi Ukrainasta. Paluuta entiseen ei enää ole. Sen tietävät kaikki kiistan osapuolet, niin Venäjä, Ukraina kuin Euroopan unioni ja myös Yhdysvallat.
Kriisin ratkaisun avaimet on Venäjän presidentti Vladimir Putinilla. Hänestä riippuu, miten pitkälle kriisissä mennään. Mahdollisesti hänelle riittää jo saavutettu – Krimin niemimaa ja ennen muuta Venäjälle tärkeä Sevastopolin laivastotukikohta irtoavat Ukrainan alueesta. Juuri tähän Putin on ilmeisesti koko ajan tähdännyt.
Krim saattaa jäädä niin sanotuksi jäätyneeksi konfliktiksi. Alueesta tulee joko autonominen osa Venäjää tai muodollisesti itsenäinen valtio, jonka itsenäisyyttä eivät tunnusta muut kuin jotkut Venäjälle myötämieliset pienet valtiot. Tämä saattaa riittää Putinille. Joka tapauksessa jo näinkin hän pelastaa kasvonsa, kun vielä välttää aseiden kalistelun. Toimillaan Putin on myös saanut suosionsa nousuun omassa maassaan.
Avointa, mahdollisesti eskaloituvaa konfliktia ei halua kukaan. Jos Krimin mallista tulee Putinin tapa toimia eli ”Putinin oppi”, niin silloin saa maailma olla varpaillaan ja entistä viileämmät tuulet alkavat puhaltaa kansainvälisessä politiikassa.
Jäätynyt konfliktikin hiertää Venäjän suhteita niin Yhdysvaltoihin mutta myös Euroopan unioniin, mutta tällöin vaikutukset jäänevät – ainakin pitemmällä aikavälillä – molempien osapuolten kannalta siedettäviksi.
EU on varovainen talouspakotteissaan, sillä unionissa tiedetään Venäjän vastaavan vähintäänkin samalla mitalla – eikä tällaisessa kilpalaulannassa ole muita voittajia kuin ehkä Kiina.
uutiskirje 