Tuolirosvot

Nihilismin ABC osa 9

Porvariston Marxiksi tituleerattu Max Weber (1864-1920) katsoi, että modernin rationaalisen kapitalismin on mahdotonta toteuttaa perinteistä uskonnollista veljeysetiikkaa. Veljeys on sille saavuttamaton käsite, koska rationaalisuus on määrällistä ja laskennallista toimintaa. Se on luonteeltaan epäpersoonallista ja abstraktin käsitteellistä.

Tampereen yliopiston kansainvälisen politiikan professori Vilho Harle puuttui Tieteessä tapahtuu-lehdessä (6/11) tähän muodikkaaseen epäpersoonallisuuteen. Hän kysyi, mikä oikeastaan on tuo paljon esillä oleva kansainvälinen yhteisö, joka tuomitsee jonkin teon terroristisena tai muuten epähyväksyttävänä.

Harlen mukaan tähän mennessä sotia on käyty enimmäkseen jumalan nimissä. Onkohan siis kansainvälinen yhteisö tuon entisaikojen jumalan jonkinlainen maallistunut versio:

”Jumalalle ja kansainväliselle yhteisölle, kuten yleiselle mielipiteellekin, on yhteistä se, että kukaan ei ole niitä koskaan tavannut. Ellei joku muista, yleinen mielipide oli semmoinen olio, jonka väitettiin estävän maailmansodan – vielä päivää ennen kuin sota alkoi.”

Harlen mielestä kansainvälinen yhteisö on kiinnostava, koska varsinkin toimittajat tietävät aina tarkasti sen, mitä kansainvälinen yhteisö jossain asiassa tekee ja ajattelee. Koskaan ei kuitenkaan kerrota, mihin numeroon toimittaja on soittanut tiedon saadakseen.

Harlen mielestä kansainvälinen yhteisö tarkoitti aikoinaan YK:ta. Mutta nykyään se tarkoittaa kai lähinnä Natoa.

Libyassa, Afganistanissa, Irakissa ja Persianlahden sodassa taistelevia kansainvälisiä joukkoja Harle kutsuu halukkaiden liittoutumaksi.

Syyllistyivätkö kyseiset joukot kansanmurhaan Irakissa 2003 ja sen jälkeen? Entä mitä tapahtui Persianlahden sodassa vuonna 1991?

Kansainvälisen yhteisön ja markkinavoiman yhteystiedot ovat siis yhtä harvojen tiedossa kuin varmuus taivaaseen pääsystä.

Kun käyn kaupassa, minun pitäisi periaatteessa törmätä siellä markkinavoimaan ja sanoa sille hyvää päivää, mutta kertaakaan en ole sitä hyllyjen välissä nähnyt. Lieneekö kukaan muukaan? Harvoinhan kirkossakaan törmää persoonalliseen Jumalaan, ainoastaan hänen asiamiehiinsä ja -naisiinsa.

Entä mikä on sijoittaja? Sijoittaa juontuu sanasta ´sija.´ Alun perin sija tarkoitti lehmän vakinaista paikkaa navetassa sekä vuodetta ja makuutilaa.

Sijoittaja on sievistelevä ja epäpersoonallinen nimitys koroillaan elävälle koronkiskurille, jota Luther nimitti tuolirosvoksi, koska koroillaan eläjä rikastuu toisten hädällä.

Lutherin mielestä koronkiskuri ja kitupiikki tahtovat, että koko maailma menehtyisi nälkään ja janoon, hätään ja kurjuuteen, jotta hän voisi yksin saada kaikki, ja jotta jokainen ottaisi häneltä kuin jumalalta ja olisi iankaikkisesti hänen palvelijansa. Koronkiskurin maailmaan ei veljeysetiikka mahdu.

Koronkiskuri ja kauppias rikastuvat saamalla haltuunsa jo ennestään muiden hallussa ollutta vaurautta. He eivät luo mitään uusia taloudellisia tai henkisiä arvoja. Heille on nihilistisen samantekevää, missä ja miten tai kenen toimesta heidän hallussaan oleva vauraus on aikoinaan tuotettu.

Tässä 20-osaisessa juttusarjassa käsitellään vähättelyyn ja mitätöintiin tähtäävän nihilismin ilmenemismuotoja eri näkökulmista, ja miten se on ilmennyt eri aikakausina.