Palkansaajien tutkimuslaitos (PT) julkisti torstaina oman talousennusteensa juuri hallituksen kehysriihen alla. Muiden tutkimuslaitosten tapaan myös PT laski kasvuennustetta siitä, mikä arvio oli vielä viime syyskuussa.
PT ennustaa Suomen bruttokansantuotteen nousevan tänä vuonna 0,9 prosenttia, kun ennuste syksyllä lupasi vielä 2,1 prosentin nousua. Tämäkin ennuste kertoo, että Suomen taloudella ei mene nyt kovin hyvin. Tuotanto ei kasva eikä vienti vedä. Nopeaa muutosta parempaan ei ole näköpiirissä, vaikkakin kotimainen kysyntä on alkanut hieman elpyä.
Ilmassa on lisäksi uusia, ennakoimattomia tekijöitä. Suomenkin kansantalouteen vaikuttaa se, miten Ukrainan konflikti etenee. Kärjistyykö se entisestään, jolloin EU tiukentaa talouspakotteita? Jos kriisi muuttuu EU:n ja Venäjän väliseksi kauppasodaksi, kasvuennusteita on sorvattava miinusmerkkisiksi – ja siitähän ei hyvää seuraa, kenellekään.
Merkityksellistä on se, miten sopeutus tehdään.
Jos näin käy, käännettä parempaan on myös Suomessa turha odottaa nopeasti, tekee hallitus kehysriihessään millaisia päätöksiä tahansa. Suomi kärsisi kauppasodasta muita EU- ja euromaita selvästi enemmän. Hyvin ei silloin menisi Venäjälläkään. Sen talouskasvu jäi jo viime vuonna selvästi ennusteista.
Jos kauppasodalta vältytään, niin nopeaa käännettä parempaan Suomen taloudessa ei ihan nopeasti silloinkaan tapahdu. Euroopassa ja Yhdysvalloissa on orastavia merkkejä paremmasta, mutta Suomeen ne heijastuvat hitaasti. PT:n ennusteen mukaan kasvu jää tänä ja ensi vuonna muuta Eurooppaa hitaammaksi. Tilanne oli käänteinen aikaan, jolloin finanssikriisi iski maailman talouteen. Suomeen se tuli hieman jälkijunassa.
Vaikka maailmantaloudelle tai Ukrainan kriisin kehittymiselle emme juuri mitään voi, hallituksen kehysriihen päätöksillä on tässä tilanteessa kuitenkin suuri merkitys. Orastavaa kasvua ei saa harkitsemattomilla toimilla katkaista.
Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen (sd.) vahvisti Ylen haastattelussa torstaina, että velkaantumisen taittamiseksi sopeutustarve on enimmillään kolmen miljardien luokkaa eli aiemmin arvioitua pienempi. Päätösten jaksotus useammalle vuodelle ei välttämättä ole nyt olennaisinta. Seuraavatkaan hallitukset eivät tilannetta pääse pakoon. Merkityksellistä on, miten sopeutus tehdään, eivät tarkat luvut.
Missään katastrofitilanteessa Suomi ei velkansa kanssa ole, joten paniikkiin ei ole syytä. Velkaantumisen hillitseminen on kuitenkin kaikkien kansalaisten etu.
Miten se tehdään? Siitä väännetään tiukasti kättä hallituspuolueiden kesken kehysriihessäkin. Päätökset on hallitusohjelman mukaisesti joka tapauksessa tehtävä niin, että tuloerot eivät kasva eikä vähävaraisia kuriteta. Vasemmiston lähtökohtana on, että perusturvaa ei leikata.
Hallitus on aiemminkin kyennyt löytämään yhteisen linjan vaikka vaikeuksien kautta. Siksi on turhaa nyt spekuloida mahdollisella hallituskriisillä.
uutiskirje 
