Hallitus esitteli viime yönä kehysriihen päätökset, joilla valtion taloutta sopeutetaan neljän seuraavan vuoden aikana 2,3 miljardilla eurolla. Aiemmin on jo päätetty 5,5 miljardin säästöistä ja veronkorotuksista.
Sopeutusta perustellaan Suomen talouden ennakoitua heikommalla tilalla. Ennakkotiedon mukaan Suomen kokonaistuotanto laski viime vuonna 1,4 prosenttia. Tämä oli jo toinen perättäinen alenevan kokonaistuotannon vuosi.
Ensi vuonna ansiotuloverotusta kiristetään jättämällä ansiotaso- ja inflaatiotarkistukset tekemättä. Tämä lisää verotuottoja noin 155 miljoonalla eurolla. Pienituloisten verotusta kuitenkin kevennetään 100 miljoonalla eurolla perus- ja työtulovähennystä korottamalla.
Solidaarisuusveroa jatketaan
Progressiivisen tuloveroasteikon ylimmän tuloluokan raja eli niin sanottu solidaarisuusvero alennetaan 90 000 euroon ja tuloluokan voimassaoloa jatketaan vuoteen 2018 saakka.
Asuntolainan korkovähennysoikeutta pienennetään ja työmatkakustannusten omavastuuosuus nousee 750 euroon.
Pääomatuloverotukseen tehtävillä muutoksilla lisätään veron tuottoa 28 miljoonalla eurolla. Pääomatulojen verotusta kiristetään siten, että ylemmän verokannan tulorajaa alennetaan 30 000 euroon ja ylempi kanta korotetaan 33 prosenttiin.
Perintö- ja lahjaverotusta kiristetään korottamalla asteikkojen kaikkia rajaveroprosentteja yhdellä prosenttiyksiköllä.
Yleisen kiinteistöveron sekä vakituisten asuinrakennusten kiinteistöveron laissa säädettyjä ala- ja ylärajoja korotetaan. Liikenteen polttonesteiden veroa korotetaan 42 miljoonalla eurolla, tupakkaveroa 50 miljoonalla.
Lapsilisistä säästetään 110 miljoonaa
Lapsilisistä säästetään 110 miljoonaa euroa ja ansiosidonnaista työttömyysturvaa koskevia säännöksiä muutetaan siten, että valtion menot pienevät 50 miljoonalla eurolla. Miten säästöt toteutetaan käytännössä selviää jatkovalmistelussa. Tavoitteena on kohdistaa säästö korkeimpia työttömyyspäivärahoja saaviin.
Työvoimapolitiikan rahoituksesta säästetään 50 miljoonaa euroa, vaikka työttömyys on kovassa kasvussa.
Valtion sairausvakuutuslaista johtuvia menoja vähennetään 25 miljoonalla eurolla. Lisäksi lääkekorvauksille asetetaan vuosittainen alkuomavastuu 18 vuotta täyttäneille.
Liikenteen väylärahoituksesta säästetään 100 miljoonaa euroa.
Säästöjen vastapainoksi hallitus sopi kasvupaketista, joka rahoitetaan myymällä valtion omaisuutta. Paketin arvo vuosina 2014 ja 2015 on 300 miljoonaa euroa.
Valtiontalouden tasapaino ja velka
Valtion budjettitalouden menojen taso on vuonna 2015 noin 53,5 miljardia euroa. Menojen arvioidaan nousevan kehyskaudella nimellisesti keskimäärin vajaan yhden prosentin vuosivauhdilla. Reaalisesti menot alenevat keskimäärin arviolta noin 0,5 prosenttia vuosittain.
Valtion budjettitalouden ennakoidaan olevan noin 2,7 miljardia euroa alijäämäinen vuonna 2018. Hallituksen mukaan nyt päätetty sopeutus arvioidaan riittävän taittamaan valtionvelan suhde kokonaistuotantoon kehyskaudella.