Happihyppely
Pääministeri Kataisen hallitusohjelmassa todetaan, että liikuntalain uudistamisella edistetään koko liikuntajärjestelmän rakennemuutosta. Tähän liittyen uudistetaan liikuntajärjestöjen valtionapujärjestelmä, vahvistetaan liikunnan asemaa peruspalveluna sekä selvitetään mahdollisuudet kohdentaa kuntien valtionosuuksia paikalliseen seuratoimintaan.
Voimassa olevassa liikuntalaissa ei määritellä liikunnan ja urheilun käsitteitä, vaan aikanaan lähdettiin niiden yleisestä ymmärrettävyydestä.
Uudessa lakiehdotuksessa ”liikunnalla tarkoitetaan kaikkea omatoimista ja järjestettyä liikunta- ja urheilutoimintaa paitsi huippu-urheilua” ja ”huippu-urheilulla kansallisesti merkittävää ja kansainväliseen menestykseen tähtäävää tavoitteellista urheilutoimintaa.” Lain tasolla urheilun käsite jää edelleen määrittelemättä. Liikunnan ja huippu-urheilun erottaminen on merkittävä linjaus.
Liikunnan ja huippu-urheilun erottaminen on merkittävä linjaus.
Lisäksi ehdotuksessa ”terveyttä ja hyvinvointia edistävällä liikunnalla tarkoitetaan elämänkulun eri vaiheissa tapahtuvaa kaikkea fyysistä aktiivisuutta, jonka tavoitteena on terveyden ja toimintakyvyn ylläpitäminen ja parantaminen.”
Terveysliikunnan käsite sopisi hyvin korvaamaan ”terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan”, joka on käsitteenä pitkä ja hankalasti käytettävä.
Lain perusteluissa arkiliikunta sisällytetään liikunnan käsitteeseen. Mielestäni arkiliikunta olisi toiminnallisesti järkevää määritellä erikseen, koska se ei ole liikuntatoimen ensisijaisella vastuulla. Valtion liikuntaneuvoston yhdeksi tehtäväksi määritellään valtion toimenpiteiden (esimerkiksi lainsäädännön) vaikutusten arviointi liikuntaan. Tämä koskee suureksi osaksi arkiliikunnan aluetta kuten liikkumista sekä työssä ja arkiaskareissa tapahtuvaa fyysistä aktiivisuutta.
Kysymys arkiliikunnasta liittyy myös hallinnon eri toimialojen yhteistyöhön valtion (eri ministeriöt) ja kuntien tasolla, mikä on uutena painotuksena lakiehdotuksessa.
Lain tavoitteissa on uutta fyysisen toimintakyvyn ylläpito ja parantaminen ja lain lähtökohdissa yhdenvertaisuus, yhteisöllisyys ja terveet elämäntavat. Tavoitteissa korostetaan myös eri väestöryhmien mahdollisuuksia harrastaa liikuntaa, väestön hyvinvointia ja terveyttä, lasten ja nuorten kasvua ja kehitystä, liikunnan kansalais- ja seuratoimintaa, huippu-urheilua sekä liikunnan ja huippu-urheilun rehellisyyttä ja eettisiä periaatteita.
Tätä huippu-urheilun eettistä perustelua ei saatu mukaan voimassa olevaan lakiin. Lakitekstinä se on nyt aiempaa velvoittavampi. Yhteisöllisyyden korostaminen linjaa kansalais- ja seuratoiminnan kehittämistä aikana jolloin yhteisöllinen liikunta joutuu kamppailemaan olemassa olostaan erilaisen liikuntabisneksen puristuksessa. Yhteisöllisyyden edistämisessä on kysymys demokratian uusintamisesta.
Hallitusohjelman mukaisesti työryhmän ehdotuksessa korostuu liikunnan aseman vahvistaminen kunnallisena peruspalveluna. Merkittävä kirjaus lakiehdotuksessa on se, että kunta järjestäessään yhdenvertaisia liikuntamahdollisuuksia kaikille kuntalaisille ei toimi kilpailutilanteessa markkinoilla eikä siten vääristä kilpailua. Uutena tehtävänä kunnan tulee arvioida asukkaiden liikunta-aktiivisuutta. Lisäksi kunnan on kuultava asukkaita liikuntakysymyksissä.
Kansalais- ja liikuntajärjestöjen tukemisessa korostetaan lain tavoitteita ja lähtökohtia. Järjestöjen valtionapukelpoisuudet on tarkoitus arvioida uudelleen lain tultua voimaan. Voi olla että kellot soivat Suomen Saappaanheittoliitolle ja ehkäpä nuorisokulttuuriset skeittarit ja parkour-harrastajat pääsevät liikuntatukien piiriin.
Liikuntapaikkojen rakentamisavustuksissa korostetaan edelleen laajoja käyttäjäryhmiä palvelevien ja kunnan hallinnassa olevien liikuntapaikkojen ensisijaisuutta. Hyvä näin.
Valtionavustusten ja valtionosuuksien rahoitus ehdotetaan edelleen suoritettavaksi ensisijaisesti veikkaus- ja raha-arpajaispelien voittovaroista. Lakiehdotus laajentaa liikuntalain toimialuetta ja tehtäviä terveys- ja hyvinvointipolitiikan suuntaan. Liikunnalla on kiistatta merkittävä kansantaloudellinen arvo terveyden ja työkunnon ylläpitäjänä sekä keskeisten kansantautiemme ennalta ehkäisyssä. Siten liikunnan rahoitusperustaa kannattaisi harkita lisärahoitusta esimerkiksi kansanterveyslain perusteella.
Työryhmä on tehnyt hyvää työtä ja onnistunut ohittamaan monet karikot, muun muassa viime vuosien huippu-urheiluvetoisen rakennemuutoksen viettelykset. Kevään aikana on ilmeisesti tarkoitus lähettää ehdotus vielä tiiviille lausuntokierrokselle.
Raporttiin voi tutustua opetus- ja kulttuuriministeriön nettisivuilla.
Kirjoittaja työskenteli pitkään kulttuuriasiainneuvoksena opetus- ja kulttuuriministeriössä ja vastasi aikanaan voimassa olevan liikuntalain valmistelusta.
uutiskirje 
