Hallitusohjelmaan kirjattiin Vasemmiston vaatimuksesta, ettei Suomi valmistele tämän hallituksen aikana Nato-jäsenyyden hakemista. Tämä selvä ja tiukka kirjaus on korvennut jo kolmen vuoden ajan Suomen Nato-haukkoja.
Ennen viime eduskuntavaaleja wikileaksin vuotamien asiakirjojen mukaan USA:n suurlähetystössä asti käytiin lupailemassa, että Suomi hakisi tällä eduskuntakaudella Nato-jäsenyyttä, jos kokoomus nousee pääministeripuolueeksi.
Massiivisesta median Nato-vyörytyksestä huolimatta Suomen kansa on suhtautunut koko ajan kriittisesti sotilasliiton jäsenyyteen.
Suomen ja Naton yhteistyötä pyritään kuitenkin jatkuvasti tiivistämään. Nato-haukat haluavat luoda tilanteen, jossa lopulta päästään sanomaan, että Nato-jäsenyys on vain ilmoitusasia, koska olemme jo niin läheisessä yhteistyössä.
Aikoinaan silloinen puolustusministeri Elisabeth Rehn sanoi, ettei Hornet-hankinnoilla ole mitään tekemistä Nato-jäsenyyden kanssa. Kun hankinnat oli tehty, hän perusteli Nato-jäsenyyttä muun muassa Horneteilla.
Kun Suomen EU-jäsenyydestä järjestettiin kansanäänestys 1994, jäsenyyden kannattajat vakuuttelivat, ettei siinä yhteydessä päätetä mahdollisesta EMU-jäsenyydestä. Kun sitten Suomi liittyi EMU-jäseneksi, kerrottiin samoilla suilla, että EMU hyväksyttiin jo EU-jäsenyyden yhteydessä ja siksi asiasta ei tarvitse järjestää kansanäänestystä.
EMU oli osa Maastrichtin sopimusta, mutta samaan aikaan liittynyt Ruotsi ei ole edelleenkään euromaa, koska EMU-jäsenyys kaatui kansanäänestyksessä syyskuussa 2003.
Osittain tästä on kysymys myös salassa valmistellussa ns. isäntämaa-sopimuksessa. Kysymys on siitä, että Suomi ja Nato sopisivat tavasta, jolla apua voi pyytää ja antaa kriisitilanteissa. Se olisi jälleen yksi askel entistä tiiviimpään Suomen ja Naton väliseen yhteistyöhön.
Sopimus on osa 2000-luvun alussa sovittuja Naton rauhankumppanuustavoitteita. Yli kymmenen vuotta sitten sovitut tavoitteet eivät tarkoita sitä, että Suomen pitäisi ne kaikki toteuttaa. Jokaisen kohdalla on syytä käydä julkista poliittista keskustelua ja tehdä vasta sitten päätökset.
Niin sanotusta isäntämaa-sopimuksesta ei ole käyty minkäänlaista julkista keskustelua eikä sitä esimerkiksi mainita suoraan tuoreessa ulko- ja turvallisuuspoliittisessa selonteossa. Asiaa ei käsitelty kertaakaan viimeisen kolmen vuoden aikana myöskään ulko- ja turvallisuuspoliittisessa ministerivaliokunnassa, jonka jäsen olin.
Sopimusneuvotteluja on käyty kaikessa hiljaisuudessa ja ilmeisesti puolustusministeri Carl Haglund on halunnut kiirehtiä neuvotteluja.
Sopimus olisi jälleen yksi askel kohti tiiviimpää yhteistyötä Naton kanssa. Vasemmisto ei näe tässä tilanteessa mitään perusteita lisäaskelien ottamiseksi kohti Natoa. Puolustusministerin ja hallituksen pitää nyt antaa julkinen selvitys käydyistä neuvotteluista ja neuvottelut isäntämaa-sopimuksesta on välittömästi keskeytettävä.
Kirjoittaja on vasemmistoliiton puheenjohtaja.
uutiskirje 
