Vappu on hyvä ajankohta palata peruskäsitteiden ääreen. Euroopan kriisipolitiikka, joka on nuorisotyöttömyydellä tuhonnut yhden sukupolven elämän ja tarjonnut sijoittajille miljardivoittoja, on mainio osoitus työn ja pääoman välisestä ristiriidasta.
Jo kriisin alkuvaiheessa oikeisto pyrki kieltämään pankkisektorin vastuun ja häivyttämään yksityisen velan merkityksen kriisin synnyssä. Espanjan ja Irlannin sijaan Kreikasta tehtiin kriisin symboli. Kriisin selitettiin johtuvan laiskuudesta tai julkisvelasta, vaikka velkaongelma kärjistyi vasta vuoden 2008 finanssikriisin rantauduttua Eurooppaan. Vuonna 2007 Irlannin velka suhteessa bruttokansantuotteeseen oli noin 25 prosenttia ja Espanjan vastaava 40 prosenttia. Tänä vuonna luvut ovat 124 ja 94.
Julkisvelan kasvu oli kriisin seuraus, eikä syy. Kriisin todellinen aiheuttaja oli yksityinen velka. Irlannissa ja Espanjassa kriisin syy oli kiinteistökupla. Irlantilaiset pankit rahoittivat pitkäaikaisia asuntolainoja yhdysvaltalaisilta pankeilta otetulla lainalla. Kun asuntohinnat lähtivät nopeaan kasvuun, kasvoi kolmen suurimman irlantilaispankin omaisuuden arvo 400 prosenttiin maan BKT:sta. Kriisin seurauksena pankit ajautuivat maksukyvyttömyyteen. Sama toistui Espanjassa, sillä erotuksella, että kyseessä on euroalueen neljänneksi suurin talous.
Kriisin ratkaisemiseksi on finanssisektorille lapioitu lisää rahaa.
Kriisin ratkaisemiseksi on finanssisektorille lapioitu lisää rahaa ja Euroopan kansalaisille luotu vakava yhteiskunnallinen kriisi. Seuraukset kriisimaille ovat olleet kansanterveyden heikkeneminen, köyhyyden ja työttömyyden raju kasvu sekä usein myös velkasuhteen nousuun entisestään johtaneet vyönkiristykset. Finanssisektorille Euroopan keskuspankin EKP:n ratkaisut kriisiin ovat sen sijaan olleet tapa tahkota rahaa. Paljon rahaa.
EKP tarjosi pankeille lainarahaa hyvin matalalla korolla, jota ne ovat sijoittaneet kriisimaiden velkakirjoihin. Tämä johti velkakirjojen markkinakorkojen laskuun sekä velkakirjojen arvon ja pankkien osakekurssien huomattavaan nousuun.
Kun EKP vuonna 2012 ilmoitti ostavansa kriisivaltioiden velkakirjoja mikäli euron pelastaminen sitä vaatii, oli tämä pankeille viesti riskittömästä sijoituskohteesta. EKP:n antamat lupaukset tarjosivat sijoittajille parissa vuodessa arviolta yli miljoonan miljoonan, eli tuhannen miljardin euron (!!!), tuotot kriisimaiden velkakirjoilla. Monet pankkiosakkeet ja suurimpien yhtiöiden osakekurssit ovat nousseet kymmeniä prosentteja.
Vastakkainasettelut yhteiskunnassa eivät ole hävinneet vaan muuttaneet muotoaan ja kärjistyneet. Joukkovoimaa ja vasemmistoa tarvitaan tällä hetkellä ennen kaikkea ponnekkaasti vaatimaan EKP:n mandaatin muuttamista ja sen johdon demokratisoimista.
Sen lisäksi meidän on vaadittava satojen miljardien eurojen ohjaamista pankkiireilta ja keinottelijoilta investointiohjelmiin kysynnän lisäämiseksi ja työllisyyden parantamiseksi.
Muutos tapahtuu kun riittävän moni vaatii finanssisektorin leikkausten kohteeksi ja kieltäytyy hyväksymästä kriisiä syventävää leikkauspolitiikkaa.
Kirjoittaja on Vasemmistonuorten puheenjohtaja.
uutiskirje 
