– 1900-luvun alkupuolisko jää usein vuosisadan jälkipuoliskon varjoon, kun puhutaan kulutuksen ja arjen muutoksista. Kuitenkin juuri 1900-luvun alussa rakennettiin suomalaisen modernin elämän pohja. Itse asiassa tavaramaailman jatkuva runsastuminen alkoi jo 1880-luvulla, Turun yliopistossa väittelevä Tiina Männistö-Funk kertoo.
Turun yliopistossa väittelevän Tiina Männistö-Funkin tutkimus käsittelee gramofonia, polkupyörää ja valokuvausta suomalaisten elämässä 1880-luvulta 1940-luvulle.
Väitöskirja laventaa kuvaa modernien kulutusteknologioiden historiasta, joka useimmiten yhdistetään keksijöihin, tuotantolaitoksiin ja suurkaupunkielämään. Kun katse siirretään tavallisiin käyttäjiin, arkeen ja maaseudulle, löydetään toisenlainen, mutta yhtä moniulotteinen ja tärkeä kekseliäisyyden, teknologian tuottamisen ja modernin elämän historia.
Männistö-Funkin Suomen historian alan tutkimuksen keskiössä on kysymys siitä, miten 1900-luvun mullistuksista perusteellisin, materiaalinen murros, oikeastaan tapahtui.
Polkupyörästä tuli käsityöläisten taidonnäyte
Gramofonille, polkupyörälle ja valokuvaukselle ei ollut selkeitä edeltäjiä eikä valmiita käyttötapoja. Jotta uudet keksinnöt pystyivät muuttumaan pysyviksi osiksi arkista elämää, niiden oli liityttävä sen tärkeisiin tilanteisiin – joskus nykynäkökulmasta yllättävilläkin tavoilla.
Männistö-Funk ottaa esimerkiksi polkupyörän, joka ei saapunut maalaisväestön elämään hyödyllisenä kulkuneuvona, vaan mahdollisuutena kokeilla teknisiä käsityötaitoja.
– Siinä missä kaupunkien hyväosaiset osallistuivat muodikkaasti kansainväliseen näyttäytymiseen polkupyöräilijöinä, maaseudun torpparit, sepät, pientilalliset ja käsityöläiset nikkaroivat puusta ja raudasta polkupyöriä omien kyläläistensä hämmästykseksi.
Valokuvia maalaiset ryhtyivät otattamaan itsestään erityisesti 1910-luvulla. Valokuvien avulla voitiin lujittaa ja luoda tärkeitä sosiaalisia verkostoja.
– Esimerkiksi kuolleiden merkitseminen valokuviin risteillä kertoo myöhemmistä kotialbumeista täysin poikkeavasta tavasta käyttää ja näyttää valokuvia, Männistö-Funk huomauttaa.
Uutuudet sulautuivat perinteisiin
Tavalliset suomalaiset muokkasivat uutta teknologiaa ja sen käyttötapoja aktiivisesti. Uutuudet eivät työntäneet tieltään maaseudun perinteitä, vaan sulautuivat niihin. Usein uutuudet ankkuroituivat johonkin niitä edeltäneeseen esinetyyppiin.
– Valokuvat löysivät kodeissa paikkansa piirongeista, jotka olivat ehtineet vakiintua kaluston keskipisteiksi. Gramofonit tulivat haitarin rinnalle ja sijalle nurkkatanssien soittimiksi. Polkupyörät tarjosivat mahdollisuuden matkata seurojentaloille, joista oli muodostunut kylillä tärkeitä paikkoja, Männistö-Funk havainnollistaa.
Teknologiat menestyivät niukkuudenkin keskellä, koska ihmisten oli mahdollista hyödyntää niitä elämälleen keskeisissä tehtävissä, esimerkiksi aviopuolison löytämisessä. Ne sopivat hyvin maaseudun omaehtoiseen kulttuuriin ja omavaraiseen esinemaailmaan. Uudet teknologiat merkitsivät vähittäistä siirtymistä kohti koulutuksen ja kuluttamisen hallitsemaa tekniikkasuhdetta.
Tiina Männistö-Funkin väitöskirja Itse tehty moderni: Gramofoni, polkupyörä ja valokuvaus suomalaisten elämässä 1880-luvulta 1940-luvulle tarkastetaan lauantaina 17. toukokuuta 2014 kello 12 Turun yliopistossa.
uutiskirje 
