”EU:n liittovaltio lisäisi demokratiavajetta”

Eurovaaliehdokkaat 2014

Antero Eerola, 39, on ehkä Euroopan unionin vastaisin vasemmistoliiton ehdokas Euroopan parlamenttiin. Hän itse täsmentää, ettei ole Eurooppa-vastainen vaan vastustaa unionia ja erityisesti sen kehitystä liittovaltioksi.

– Liittovaltio tarkoittaa syvenevää demokratiavajetta. Se tarkoittaa suurten maiden valtaa pienten maiden yli. Se tarkoittaa sitä, että päätöksiä yhä enemmän tehdään keskitetysti. Päätösvalta on pois jäsenmailta ja kansallisilta parlamenteilta.

Eerola on pohtinut liittovaltion olemusta. Hänen mielestään se ei ole EU:n kohdalla mikään malli vaan ideologinen liike.

– Siinä kaikki EU:n syliin tulevat ongelmat ratkaistaan sillä, että EU saa lisää valtaa. Ja kun tulee uusi ongelma se ratkaistaan taas siten, että EU saa taas lisää valtaa. Puhutaan myös yhteisömetodista, joka on sellainen musta-aukko, joka imee koko ajan päätösvaltaa jäsenmailta. Se on epädemokraattista kehitystä.

Eerola on vantaalainen toimittaja – myös paikkakuntansa kaupunginvaltuutettu. Viimeksi hän on ollut ministeri Paavo Arhinmäen (vas.) eduskunta-avustajana. Eerola on työskennellyt vuosia Kansan Uutisissa, myös Yleisradio on työllistänyt häntä. Politiikan lisäksi hänen ammattiosaamistaan on erityisesti Venäjä-tietämys.

Hän on asettunut ehdokkaaksi, koska hänen mukaansa EU:ssa tarvitaan radikaalia muutosta:

– Kyse on nyt muutoksen suunnasta ja väristä. Eurokriisi ja sen tuoma talouskuripolitiikka on maksanut Suomelle, keskittänyt valtaa epädemokraattisiin käsiin Brysseliin ja vienyt kriisimaat sosiaaliseen katastrofiin.

”Eurojäsenyys oli virhe”

Eerola sanoo tärkeimmäksi viestikseen äänestäjille, että EU:n pitää toimia ihmisten ja ympäristön, ei suuren rahan ja vapaiden markkinoiden ehdoilla. EU:n liittovaltiokehitys pitää hänen mukaansa katkaista, samoin Suomen ulkopolitiikan ulkoistaminen Brysseliin.

EU-parlamentissa Eerola haluaa keskittyä eurokriisipolitiikan suunnan muuttamiseen.

– Suomen pitää lopettaa ylikansallisen pankkituen maksaminen. EU:n pitää lopettaa talouspoliittisen päätösvallan kahmiminen Brysseliin. EU:n talouskuripolitiikka on vienyt kriisimaat sosiaalisen holokaustin partaalle.

– Lisäksi haluaisin keskittyä EU:n ulkosuhteisiin. Unionista ei pidä tehdä sotilasblokkia. Eurooppa ja koko maailma tarvitsee nyt enemmän perushoitajia, lääkäreitä ja yhteistyötä kuin syyttäjiä, tuomareita ja boikotteja.

Eerola sanoo, että vähemmistöjen vastainen äärioikeisto käyttää hyväksi ihmisten tyytymättömyyttä.

– Vasemmiston on koko Euroopassa osoitettava, että se on EU-kriittinen vaihtoehto, joka perustuu erilaisuuden kunnioittamiseen, kansainvälisyyteen ja ihmisten väliseen solidaarisuuteen.

Eerola vaatii, että päätösvaltaa pitäisi siirtää unionilta takaisin jäsenmaille. Vain tätä kautta hänen mukaansa voidaan demokratiaa EU:ssa lisätä.

– Suomen eurojäsenyys on ollut virhe. Sitähän ei viety koskaan kansanäänestykseen myöskään siksi, ettei se olisi mennyt läpi.

EU:n valuuttakolhoosista – kuten Eerola euroaluetta kutsuu – irrottautumista pitää hänen mukaansa harkita, jos muutoksia Euroopan keskuspankin rooliin ei saada. Inflaation lisäksi pankki pitäisi aktivoida yhteiskuntapoliittiseksi toimijaksi.

Moderni puolueettomuusmies

Eerola sanoo jämäkästi, että EU ei tarvitse yhteistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa.

– Ukrainan kriisi on tähän saakka vakavin todiste siitä, että yhtä yhteistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa EU:lla ei pidä olla. Jäsenmailla on aivan erilaiset intressit suhteissaan Ukrainaan, suhteissa ylipäätänsä suurvaltapolitiikkaan ja suhteessa Venäjään.

Eerolan mukaan EU:n suuret jäsenmaat pelaavat nyt omia geopoliittisia pelejään.

– Minusta Suomen ei pidä olla tämmöisissä peleissä mukana.

Eerola sanoo, että Suomi on nyt yhteisen ulkopolitiikan kautta vedetty osapuoleksi Ukrainan kriisiin, mikä ei palvele Suomen kansallisia etuja.

– Se näkyy nyt suhteessa Venäjään, kun on lähdetty mukaan EU:n boikottilinjaa.

Eerola arvioi, ettei pakotteilla ole mitään positiivista vaikutusta, mutta niissä mukanaolo voi aiheuttaa Suomelle pysyvää vahinkoa.

– EU yritti tässä Ukrainan tilanteessa geopoliittista aluevaltausta, mutta mahalasku tai kompastuminen oli aika täydellinen.

Eerolan mukaan EU:n epäonnistuminen näkyy siinä, että kriisin neuvottelupöydissä istuvat USA ja Venäjä, ja EU on sivuroolissa.

Eerola pitää itseään modernina sotilasliittoja vastustavana puolueettomuusmiehenä.

– Virallinen historiankirjoitus lähtee siitä, että EU on rauhanprojekti. Mutta samaan aikaan EU pystyttää itselleen sotilaallisia rakenteita. EU:lla on taistelujoukot ja yhteistä puolustuspolitiikkaa rakennetaan.

Kun EU:n Lissabonin sopimuksessa sanotaan, että jäsenmaat sitoutuvat asteittain parantamaan sotilaallisia voimavaroja, ei rauhanprojektista ole Eerolan mukaan paljon jäljellä.