KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Kulttuuri

Kapitalismikritiikkiä maalaten ja huutaen

Sampsa Sarparannan ”arkitöissä” mallina on usein oma perhe, vaimo ja kaksi lasta. Vaimo poseeraa irvistäen myös teoksessa Eniten vituttaa kaikki.

Sampsa Sarparannan ”arkitöissä” mallina on usein oma perhe, vaimo ja kaksi lasta. Vaimo poseeraa irvistäen myös teoksessa Eniten vituttaa kaikki. Kuva: Jarno Mela

Sampsa Sarparanta tekee tauluja ja lauluja samasta aiheesta. Ahdistuksesta, jonka syy on hänen mielestään kapitalismi.

Anna Paju
25.5.2014 14.01

Sampsa Sarparanta

s. 1973

Perniössä asuva kuvataiteilija ja punkyhtye No Shamen laulaja ja biisien tekijä.

Valmistunut Kuvataide-Akatemiasta 2006.

Taidekeskus Salmelan vuoden nuori taiteilija 2004.

Pitänyt kymmeniä yksityisnäyttelyitä ja lukuisia yhteisnäyttelyitä. Teoksia muun muassa Kiasman, Turun kaupungin ja Salon taidemuseon kokoelmissa.

Sampsa Sarparanta on täyttänyt aamulla isänsä pitopalvelun pakettiauton puolimärillä teoksilla, ajanut sitten Salosta Helsinkiin ja ripustanut näyttelyn maailmanennätysnopeudella.

– Avajaiset tulevat usein siihen kohtaan, kun on paras maalausvauhti päällä.

Nyt taulut ovat helsinkiläisgallerian seinällä, ja vasara ja vatupassi saavat hetken levätä.

Eniten vituttaa kaikki on näyttelyn kutsukortissa olevan teoksen nimi, ja se voisi Sarparannan mielestä kuvata myös koko näyttelyä.

Itse asiassa se voisi kuvata Sarparannan kaikkia töitä, sekä taidemaalarina että punk-muusikkona.

– Jatkuvan vitutuksen aihe on vallitseva globaali kapitalistinen systeemi, joka lisää kaikkien ahdistusta joka päivä.

Sarparannan mielestä kapitalismissa ei kukaan voi olla onnellinen. Työn tekeminen tai kuluttaminen eivät voi riittää elämän sisällöksi.

– Mun maalauksissa on viime vuosina mennyt kaksi linjaa: arjen politiikka ja laajemmin kapitalismia kritisoivat duunit.

Sarparanta käyttää yleensä valokuvia työskentelynsä lähtökohtana. Joko itse ottamiaan tai lehtien uutiskuvia. Teokset ovat suurikokoisia ja perinteisellä öljyväritekniikalla toteutettuja.

– Valokuvassa voi vangita hetken. Öljyvärimaalaamisella taas on tietty historiallinen painolastinsa.

Kun arkinen pikaotos suurennetaan (maalaamalla) öljyvärityöksi, arjen hetki saa valtavat mittasuhteet.

Eniten vituttaa kaikki -teoksessa firman laskut odottavat maksamista ja kahvakuula lattialla aiheuttaa huonoa omatuntoa. Kaiken kruunaa pöydällä vääjäämättömästi tikittävä kello.

– Tässä kuvassa ovat kaikki nykyajan vipstaakit, jotka aiheuttavat järjetöntä tuskaa, vaikka niiden pitäisi helpottaa arkea. Suomeakin vetänyt teollisuus väitti ”connecting people” ja ”makes your life easier”.

– Kännykät ja tietokoneet ja internet eivät yhdistä koko maailmaa, vaan erottavat ihmiset toisistaan. Oikeasti ihmiset kohtaavat toisiaan yhä vähemmän.

Sarparanta ällistelee päätään nostavaa uuskonservatismia.

– Persujen vanavedessä mennään satoja vuosia taaksepäin. Suomessa ruvetaan varmaan kohta valmistelemaan abortinvastaista lakia kuten Espanjassa. Ihan käsittämätöntä sontaa.

– Kymmenen vuotta sitten sellaista ei olisi voinut kuvitellakaan. Tai että kuulisin kommentteja, että taiteen pitäisi edistää isänmaallista tuntoa ja ylevyyttä.

ILMOITUS
ILMOITUS

– En tekisi tätä työtä, jos en uskoisi siihen, että taiteella on valtaa ja mahdollisuutta muuttaa asioita. Ajattelen että politiikka on kaikessa. Ei se rajoitu vain puoluepolitiikkaan.

– Kaikilla ei tietenkään ole poliittista agendaa, mutta kai jokainen taiteilija haluaa työnsä vaikuttavan edes yhteen ihmiseen.

– Mun ensisijainen tavoite musiikin tekemisessä ja maalaamisessa on muuttaa maailmaa, niin idealistiselta kuin se kuulostaakin.

Sarparanta sanoo yllättyvänsä yhä uudelleen, millaisen kohun jokin taideteos voi saada aikaan.

– Kun Jani Leinonen pisti McDonaldsin pelleltä pään poikki, siitä syntyi ihan hirveä meteli. Ei se McDonaldsin toimintatapoja vielä muuttanut, mutta kyllä se sai ihmiset keskustelemaan ja ehkä jotkut lopettivat mäkkärillä käymisenkin.

Musiikki ja kuvataide ovat molemmat Sarparannan omaehtoisesti löytämiä asioita, lapsuuden perheessä ei juuri kulttuuria harrastettu.

– Lukioikäisenä tajusin, että ainoat asiat, joista tykkään ovat rokin soittaminen ja taulujen maalaaminen ja päätin, että näillä mennään. Tietysti se oli taloudellinen katastrofi eivätkä isä ja äitikään riemusta silloin hyppineet.

Sarparanta sanoo olevansa silti sataprosenttisen tyytyväinen valintaansa, ja niin ovat nykyään vanhemmatkin.

– En minä tiedä tarvitseeko ihmisen koskaan tietää mikä hänestä tulee isona. Sehän on kapitalismin keksintöä, että pitää kouluttautua yhteen ammattiin ja tehdä vain sitä yhtä asiaa koko ikänsä.

Hän sanoo olevansa tosi onnekas, koska herää aamuisin hyvällä mielellä töihin. Sekin on Sampsa Sarparannan tapa haistattaa pitkät: olla suostumatta kenenkään orjaksi.

Sampsa Sarparanta: Maalauksia, tm-galleria, Erottajankatu 9, Helsinki. Sarparanta kertoo teoksistaan 1. kesäkuuta klo 14.

Sampsa Sarparanta

s. 1973

Perniössä asuva kuvataiteilija ja punkyhtye No Shamen laulaja ja biisien tekijä.

Valmistunut Kuvataide-Akatemiasta 2006.

Taidekeskus Salmelan vuoden nuori taiteilija 2004.

Pitänyt kymmeniä yksityisnäyttelyitä ja lukuisia yhteisnäyttelyitä. Teoksia muun muassa Kiasman, Turun kaupungin ja Salon taidemuseon kokoelmissa.

ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Markku Ropposen Kuhalat ovat harvinainen tapaus: sarja vain paranee vanhetessaan.

Kuhalan aina vain surrealistisemmat seikkailut aiheuttavat naurunpyrskähdyksiä Markku Ropposen uusimmassa teoksessa

Antonio Negri (vas.) ja Michael Hardt vuonna 2013.

Väen ja Imperiumin filosofi Antonio Negri – Joulukuussa kuolleen filosofin perintö tulee vaikuttamaan yhteiskunnallisiin liikkeisiin vielä pitkään

Uhkaava kansikuva ei täysin vastaa Mustan linnun tarinaa.

Frida Skybäckin ihmissuhdedekkari Musta lintu osoittaa, että jännitys on tiheämpää ilman väkivaltaa

Vladimir Putinin valtakauden alusta tulee vuoden lopulla kuluneeksi 25 vuotta. Sinä aikana Venäjälle on luotu fasistisella kasvatustyöllä Hitlerjugendin kaltainen uusi sukupolvi.

Vaikka Putinista joskus päästään, fasismista Venäjällä ehkä ei, koska Z-sukupolvea on aivopesty siihen yli 20 vuotta

Uusimmat

Adoptioon kaapatun Sarah Kanferin äiti Eusebia Portillo ja hänen tyttärensä, Sarahin sisko Rosa María Portillo kodissaan El Salvadorissa.

El Salvadorin sisällissodassa rehotti lapsikauppa – Sadat ulkomaille adoptoidut etsivät nyt perheitään

María Ysabel Cedano (vas.) osallistuu mielenosoitukseen Limassa vaatien oikeutta ja korvauksia pakkosteriloinnin uhreille. Cedano on Cecilia Ramosin omaisia edustavan järjestön asianajaja Amerikkojen välisessä ihmisoikeustuomioistuimessa.

Peru pakkosteriloi tuhansia naisia vielä 2000-luvun alussa – nyt he vaativat oikeutta

Kuvituskuvassa nuori perhe Havannan Ramón González Coro -äitiys- ja lastensairaalan edustalla.

Köyhyys hautaa lapsitoiveet Latinalaisessa Amerikassa – Latinot haluavat lapsia, mutta heillä ei ole siihen varaa

Bellincatin Sofia Kärkisen pakomatka ei jännitä tarkoitetulla tavalla Taavi Soininvaaran Mustassa legendassa

Taavi Soininvaaran uusin trilleri Musta legenda on kuin lukisi maailmanpolitiikasta reaaliajassa

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Mathenge on Kenian villi lupiini ja jättipalsami – Nyt pakolaisleirin tytöt ovat valjastaneet haitallisen vieraslajin hyötykäyttöön

 
02

Laivayhteys Helsingistä Tallinnaan täyttää 60 vuotta – järisytti naapurisuhteita

 
03

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

 
04

Peru pakkosteriloi tuhansia naisia vielä 2000-luvun alussa – nyt he vaativat oikeutta

 
05

Javier Milein sota Argentiinan mediaa vastaan: ”Emme vihaa toimittajia tarpeeksi”

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Pyhä hete, henkimaailma ja kaunaa kaunan päälle – Kati Roudan Kuollut karkuteillä on vuoden erikoisin dekkari

12.07.2025

Mathenge on Kenian villi lupiini ja jättipalsami – Nyt pakolaisleirin tytöt ovat valjastaneet haitallisen vieraslajin hyötykäyttöön

09.07.2025

Javier Milein sota Argentiinan mediaa vastaan: ”Emme vihaa toimittajia tarpeeksi”

08.07.2025

Laivayhteys Helsingistä Tallinnaan täyttää 60 vuotta – järisytti naapurisuhteita

07.07.2025

Huumekauppaa ja väkivaltaa Vesijärven satamassa – Timo Sandberg jatkaa Lahti-sarjaansa varmoin ottein

06.07.2025

Chilen etelän haava – Mapuche-kansan maakiista hakee ratkaisuaan

06.07.2025

Elina Backmanin Saana Havas -dekkarit kaipaisivat voimakasta uusiutumista

05.07.2025

Latinalainen Amerikka kiristää otettaan kansalaisjärjestöistä

05.07.2025

Puolan rakentama teräsaita torjuu idän uhkaa Valko-Venäjän vastaisella rajalla mutta kiusaa myös paikallisia

03.07.2025

Roskavuorovesi vie turistit Balin rannoilta: Kansalaisjärjestön varastot täyttyvät muovijätteestä

02.07.2025

Zimbabwessa pienet jyvät pelastavat maanviljelijän päivän

01.07.2025

Vasemmistoliiton Minja Koskela käy läpi politiikan kevätkautta KU:n kesähaastattelussa: “Kyllä siinä käytiin koko tunneskaala läpi”

01.07.2025

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

30.06.2025

Tatiana Elf aukoo uusia uria suomitrilleriin pätevässä esikoisessaan Huijari

29.06.2025
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Huomisen Euroopassa voisimme maksaa digieurolla

10.07.2025

Onko nuorille tarjolla muutakin kuin sodanajan sijoituspaikka?

16.06.2025

Miltä antifasistinen ulkopolitiikka näyttää?

19.05.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään